Vuojârääsi

Wikipedia:st
Njuškii navigistmân Njuškii ucâmân
Vuojârääsi (Taraxacum officinale)

Vuojârääsi (Taraxacum officinale) lii šaddo, mon táválávt aneh iilâskvaljen. Suomâst láá suullân 500 vuojâräsišlaaijâd, já tärhis šlaajâid sáttá leđe vaigâd miäruštâllâđ. Vuojârääsih šaddeh pirrâ Suomâ.[1]

Vuojârääsi suomâkielân já eres sämikieláid[mute | mute käldee]

Lavdâm[mute | mute käldee]

Vuojârääsi lii algâalgâlâš euraasialâš šlaajâ, mut tot lii lavdâm ulmui fáárust já tääl šadda om. meiddei Tave-Amerikist, Maadâ-AmerikistAustraliast.

Stuárudâh já olgohäämi[mute | mute käldee]

Vuojârääsi loostah láá suulân 5–25 cm kuheh, já verdi lii suulân 4–30 cm olluv.

Kiävttu[mute | mute käldee]

Vuojâraasij ruottâseh láá kuheh já toh láá jieŋâlâsâst enâmist. Muorâkäärdist lii masa máhđuttem koddeđ tom. Ubâ šaddo lii purâttee já kevttimmáhđulâšvuođah vijđáseh. Ruottâsijn puáhtá mälistiđ ovdâmerkkân siämmáánáál ko ruotâsšaddoid. Pyeremus äigi ruottâsij nurâmân lii tooláá kiđđuv teikkâ maŋŋeed čohčuv.[1]

Vuojârääsi ruottâsijn šaddeh pyereh šaddopurrâmâšah já tot suápá ovdâmerkkân piärgumáálán. Kuškâdum já vorâs vuojârääsist láá talhâskevttim ärbivyevih. Tot lasseet kužžâvuáčuttem já iššeed vuoivâsvaaivijn já pyereed čuávji toimâm.[1]

Ulmuuh tietih táválávt, ete pihtum vuojârääsi ruotâs kevttui käähvi saajeest, mutâ ubâ šaddo lii kuittâg tiervâslâš já tom puáhtá kevttiđ maaŋgânáál. Nuorâ kiđđâloostah suápih pyereest salattân teikkâ taid puáhtá vuoššâđ já kevttiđ purrâmâššân siämmáánáál ko piinaat. Kukkáin šaddeh pyereh juhâmušah. Kuškâdum loostâin puáhtá vuoššâđ teejâ. Nuorâ teikkâ suoivust šoddâm šaddoin ij lah nuuvt viehâvis smakkâ já tondiet loostâid kannat-uv kevttiđ eidu kiđđuv. Vuojârääsi puáhtá šoddâdiđ veikkâ loová vyelni, ete loostah šaddeh vielgâdin. Vielgis loostah láá herskuliih salatist.[1]

Kovegalleria[mute | mute käldee]

Käldeeh[mute | mute käldee]

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 Ukkonen, Kirsi: ANARŠKIEL ŠADDONOOMAH - Noomâi etymologia já šadoi kiävttu purrâmâššân já tiervâsvuođâ naanoodmist (PDF) (Pro gradu -tuuđhâlm) 2017. Oulu ollâopâttâh. Čujottum 6.2.2022.