Virdepešnirihhááš
| Virdepešnirihhááš Motacilla cinerea (Tunstall, 1771) |
|
|---|---|
 |
|
| Tile | LC (eellimvuáimálâš)[1] |
| Tile Suomâst | VU (hiäjulum)[2] |
 |
|
 |
|
Tieđâlâš luokittâllâm |
|
| Doomeen | Sellâvááimusliih Eucarya |
| Kodde | Elleekodde Animalia |
| Uáiviráiđu | Savosuonâsiih Chordata |
| Vyeliráiđu | Čielgitávtáliih Vertebrata |
| Luokka | Lodeh Aves |
| Lahko | Varbuslodeh Passeriformes |
| Hiäimu | Pešnirihhááh Motacillidae |
| Suuhâ | Pešnirihhááh Motacilla |
| Šlaajâ | cinerea |
Virdepešnirihhááš (Motacilla cinerea) lii varbusluudij laahkon kullee loddešlaajâ.
Stuárudâh já tobdomeerhah
[mute | mute käldee]Virdepešnirihhááš lii 17–20 cm kukkosâš lodde, mii tiäddá 18–23 g. Ton suájái kukkodâh lii 8–9 cm.[3] Orráás vyelipeeli lii fiskâd já ton čuudâ lii čappâd. Uáivi lii räänis. Niŋálâs čuávjipeeli lii kuovgâdub, fiskis ivne lii kievrâb raddeest já juolgij tyehin. Niŋálâs čuudâ lii vielgâd. Virdepešnirihháá selgi lii räänis. Tevkis suájáin lii vielgis säärgis. Lode kuhes čapis pottâšist láá vielgis roobdah. Nuorâ luudij radde lii okraivnásâš. Puoh virdepešnirihháin lii fiskis vyelipottâ já fiskisruánáá pajepottâ. Virdepešnirihháást lii pešnirihhááš-šlaajâin kuhemus poođâš.[3]
Virdepešnirihhááš stáávrut pottâšis siämmáánáál ko pešnirihhááš. Meiddei ton lávlum lii pešnirihháášlágán visârdem.[3]
Lavdâm já eellimpiirâs
[mute | mute käldee]
Suomâst virdepešnirihhááš lii härvinâš lodde já pessee iänáážin tavveen, eromâšávt Oulujärvi, Kuáccám, Suovâkuoškâ já Kolari kuávluin.[4] Mudoi tot pessee stuorrâ uásist Euroopist já Aasiast. Suomâ pessimnääli lii áárvu mield 20–50 paarrâd.[3] Suomâst šlaajâ lii uđđâ puáđulâš, mii poođij nuorttân 1960-lovvoost.[4] Vuossâmuu keerdi virdepešnirihhááš pessij Suomâst ive 1967.[3]
Virdepešnirihhááš tálvástâl Koskâ- já Maadâ-Euroopist. Lodde lii peivivärrejeijee. Čohčâvarrim lii čohčâ-skammâmáánust já kiđđâvarrim cuáŋui-vyesimáánust.[3]
Lasanem
[mute | mute käldee]Virdepešnirihhááš ráhtá piervâl vohis čääsi alda keeđgij sehe rakânâsâi já seeinij vuággoid. Piervâl lii rahtum vaddâsijn já siävŋálijn. Niŋálâs mannee vyesimáánust 4–7 manneed já láálá taid 11–14 peivid. Uđâgááh vyelgih piervâlist 11–14 peeivi ahasâžžân.[3] Sehe ores já niŋálâs piemmâv uđâgáid ton räi, ko toh láá 27–33 peeivi ahasiih. Motomeh virdepešnirihháášpaarah rähtih kyehti mááná ivveest.[4]
Raavâd
[mute | mute käldee]Pešnirihhááš porá čielgimielgâsttemijd.[3]
Vyelišlaajah
[mute | mute käldee]Motacilla cinerea cinerea pessee Taveviestâr-Afrikist já Viestâr-Euroopist, suullân linjá Puola (Gdansk) – Iran maadâviestârbeln. Ton lasseen taat vyelišlaajâ pessee meid Skandinavia maadâoosijn.[5]
Motacilla cinerea melanope pessee Ural-váráduv viestârbeln Amur-juuvâ räi Siberiast.[5]
Motacilla cinerea robusta pessee Suomâst nuortâs kulij Kuálhismeerâ räi.[5]
Motacilla cinerea patriciae pessee Atsori-suolluin.
Motacilla cinerea schmitzi pessee Madeira-suollust.
Motacilla cinerea canariensis pessee Kanariasuolluin.
Fáádást eres soojijn
[mute | mute käldee]
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Virdepešnirihhááš.
Käldeeh
[mute | mute käldee]- ↑ IUCN Red List Čujottum 04.09.2022 (eŋgâlâskielân)
- ↑ Valkama, Jari: Virdepešnirihhááš – Motacilla cinerea Suomen Lajitietokeskus. 2019. Čujottum 4.9.2022. (suomâkielân)
- ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 3,6 3,7 Virtavästäräkki, Motacilla cinerea - Linnut - LuontoPortti luontoportti.com. Čujottum 4.9.2022.
- ↑ 4,0 4,1 4,2 Koskimies, Pertti: Suomen lintuopas, s. 245. 4. riäntus. WSOY, 2018.
- ↑ 5,0 5,1 5,2 Veli Pohjonen: Virtavästäräkki (Motacilla cinerea), sen havainnot Suomen Lapissa ja Värriön luonnonpuistossa Veli Pohjonen. 26.1.2010. Čujottum 4.9.2022. (suomâkielân)