Virdepešnirihhááš

Wikipedia:st
Njuškii navigistmân Njuškii ucâmân
Virdepešnirihhááš
Motacilla cinerea
(Tunstall, 1771)
Gebirgsstelze im Geo-Naturpark Bergstraße-Odenwald.jpg
Tile LC (eellimvuáimálâš)[1]
Tile Suomâst VU (hiäjulum)[2]
Status iucn3.1 LC smn.svg
Status iucn3.1 VU smn.svg
Tieđâlâš luokittâllâm
Doomeen Sellâvááimusliih Eucarya
Kodde Elleekodde Animalia
Uáiviráiđu Savosuonâsiih Chordata
Vyeliráiđu Čielgitávtáliih Vertebrata
Luokka Lodeh Aves
Lahko Varbuslodeh Passeriformes
Čerdâ Pešnirihhááh Motacillidae
Suuhâ Pešnirihhááh Motacilla
Šlaajâ cinerea

Virdepešnirihhááš (Motacilla cinerea) lii varbusluudij laahkon kullee loddešlaajâ.

Stuárudâh já tobdomeerhah[mute | mute käldee]

Virdepešnirihhááš lii 17–20 cm kukkosâš lodde, mii tiäddá 18–23 g. Ton suájái kukkodâh lii 8–9 cm.[3] Orráás vyelipeeli lii fiskâd já ton čuudâ lii čappâd. Uáivi lii räänis. Niŋálâs čuávjipeeli lii kuovgâdub, fiskis ivne lii kievrâb raddeest já juolgij tyehin. Niŋálâs čuudâ lii vielgâd. Virdepešnirihháá selgi lii räänis. Tevkis suájáin lii vielgis säärgis. Lode kuhes čapis pottâšist láá vielgis roobdah. Nuorâ luudij radde lii okraivnásâš. Puoh virdepešnirihháin lii fiskis vyelipottâ já fiskisruánáá pajepottâ. Virdepešnirihháást lii pešnirihhááš-šlaajâin kuhemus poođâš.[3]

Virdepešnirihhááš stáávrut pottâšis siämmáánáál ko pešnirihhááš. Meiddei ton lávlum lii pešnirihháášlágán visârdem.[3]

Virdepešnirihháá lavdâm

Lavdâm já eellimpiirâs[mute | mute käldee]

Suomâst virdepešnirihhááš lii härvinâš lodde já pessee iänáážin tavveen, eromâšávt Oulujärvi, Kuáccám, SuovâkuoškâKolari kuávluin.[4] Mudoi tot pessee stuorrâ uásist EuroopistAasiast. Suomâ pessimnääli lii áárvu mield 20–50 paarrâd.[3] Suomâst šlaajâ lii uđđâ puáđulâš, mii poođij nuorttân 1960-lovvoost.[4] Vuossâmuu keerdi virdepešnirihhááš pessij Suomâst ive 1967.[3]

Virdepešnirihhááš tálvástâl Koskâ- já Maadâ-Euroopist. Lodde lii peivivärrejeijee. Čohčâvarrim lii čohčâ-skammâmáánust já kiđđâvarrim cuáŋui-vyesimáánust.[3]

Lasanem[mute | mute käldee]

Virdepešnirihhááš ráhtá piervâl vohis čääsi alda keeđgij sehe rakânâsâi já seeinij vuággoid. Piervâl lii rahtum vaddâsijn já siävŋálijn. Niŋálâs mannee vyesimáánust 4–7 manneed já láálá taid 11–14 peivid. Uđâgááh vyelgih piervâlist 11–14 peeivi ahasâžžân.[3] Sehe ores já niŋálâs piemmâv uđâgáid ton räi, ko toh láá 27–33 peeivi ahasiih. Motomeh virdepešnirihháášpaarah rähtih kyehti mááná ivveest.[4]

Raavâd[mute | mute käldee]

Pešnirihhááš porá čielgimielgâsttemijd.[3]

Vyelišlaajah[mute | mute käldee]

Motacilla cinerea cinerea pessee Taveviestâr-Afrikist já Viestâr-Euroopist, suullân linjá Puola (Gdansk) – Iran maadâviestârbeln. Ton lasseen taat vyelišlaajâ pessee meid Skandinavia maadâoosijn.[5]

Motacilla cinerea melanope pessee Ural-váráduv viestârbeln Amur-juuvâ räi Siberiast.[5]

Motacilla cinerea robusta pessee Suomâst nuortâs kulij Kuálhismeerâ räi.[5]

Motacilla cinerea patriciae pessee Atsori-suolluin.

Motacilla cinerea schmitzi pessee Madeira-suollust.

Motacilla cinerea canariensis pessee Kanariasuolluin.

Käldeeh[mute | mute käldee]

  1. IUCN Red List Čujottum 04.09.2022 (eŋgâlâskielân)
  2. Jari Valkama: Virdepešnirihhááš – Motacilla cinerea Suomen Lajitietokeskus. 2019. Čujottum 4.9.2022. (suomâkielân)
  3. 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 3,6 3,7 Virtavästäräkki, Motacilla cinerea - Linnut - LuontoPortti luontoportti.com. Čujottum 4.9.2022.
  4. 4,0 4,1 4,2 Koskimies, Pertti: Suomen lintuopas, s. 245. 4. riäntus. WSOY, 2018.
  5. 5,0 5,1 5,2 Veli Pohjonen: Virtavästäräkki (Motacilla cinerea), sen havainnot Suomen Lapissa ja Värriön luonnonpuistossa Veli Pohjonen. 26.1.2010. Čujottum 4.9.2022. (suomâkielân)