Njuškii siskáldâsân

Uccâviäđŋásâš

Wikipedia:st
Uccâviäđŋásâš
Sorex minutissimus
(Zimmermann, 1780)
Tile LC (eellimvuáimálâš)
Tile Suomâst LC (eellimvuáimálâš)[1]
Tieđâlâš luokittâllâm
Doomeen Sellâvááimusliih Eucarya
Kodde Elleekodde Animalia
Uáiviráiđu Savosuonâsiih Chordata
Vyeliráiđu Čielgitávtáliih Vertebrata
Luokka Njomâtteijeeh Mammalia
Lahko Soricomorpha
Hiäimu Viäđŋásiih Soricidae
Vyelihiäimu Eidusiih viäđŋásiih Soricinae
Suuhâ Sorex
Šlaajâ minutissimus

Uccâviäđŋásâš (Sorex minutissimus) lii tavveen Euraasiast tiättojeijee, viäđŋásij hiäimun kullee njomâtteijeešlaajâ. Tot lii Suomâ ucemus njomâtteijee. Uccâviäđŋásâš lii rávhuidittum Suomâst. Uccâviäđŋásâš vuájá já kuárŋu häppilávt. Ihásávt šlaajâst lii 1–2 piäsáduv, main láá táválávt 3–6 čiivgâ. Uáiviravâdin uccâviäđŋásiist láá tivreh.[2]

Olgohäämi

[mute | mute käldee]

Uccâviäđŋásâš lii 33–53 mm kukke, já tast lii 24–27 mm kukkosâš seibi. Uccâviäđŋásiih teddih 1,2–4 g.[3] Tälviv uccâviäđŋásâš lii ucceeb ko keessiv, já tondiet ton energia tárbu kiäppán. Ko tälviv čielgimielgâs čovârskiäruh siäggáneh, te viäđŋásâš uánnoon. Meid uáivitähti muttá häämis.[4]

Keessiv uccâviäđŋásâš selgi lii ruškâd já tälviv tot lii ränisruškâd. Čuávji lii kuovgisräänis, já ivnerääji lii čielgâs.

Uccâviäđŋásâš lavdâm

Lavdâm

[mute | mute käldee]

Šlaajâ tiättoo masa ubâ tave kuácceevyevdistielâsist. Rääijin láá nuorttân Kuálhismeerâ riddokuávlu sehe HokkaidoSahalin suolluuh, já viestârist Suomâ já Tave-Ruotâ, kost šlaajâ uáinistii esken ive 1967. Suomâst vuossâmuu tove uccâviäđŋásâš uáinistii purrâmâšskaapist.[2] Maŋeláá šlaajâ lii kavnum meid mäddiláá Ruotâst já Taažâst.

Uccâviäđŋásâš iälá maaŋgâlágánijn pirrâsijn, ovdâmerkkân lahtâ jeggiroobdâin, kuácceevuovdijn, čuopâttâhjolgâdâsâin, koškekuolbânijn, ávus čunoienâmijn já lostâvuovdij roobdâin. Šlaajâ pivnohist lahtâ kuávluid.[3]

Käldeeh

[mute | mute käldee]
  1. Thomas Lilley: Uccâviäđŋásâš – Sorex minutissimus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Čujottum 31.3.2022. (suomâkielân)
  2. 2,0 2,1 Siivonen, Lauri & Sulkava, Seppo: Pohjolan nisäkkäät. Keuruu: Otava, 1994.
  3. 3,0 3,1 Bjärvall,Anders & Ullström, Staffan: Suomen nisäkkäät. Helsinki: Otava, 2011.
  4. Laaksonen, Juha & Lumiaro, Riku: 1000 ilmiötä Suomen luonnosta, Utelias kettu ja muita nisäkkäitä. Helsinki: Tammi, 2016.
Jurgâlus
Jurgâlus
Taat artikkâl teikkâ uási tast lii jurgâlum teikkâ toos láá uccum tiäđuh ereskielâlâš Wikipedia artikkâlist.
Algâalgâlâš artikkâl: fi:Kääpiöpäästäinen