Säplig

Wikipedia:st
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Säplig
Microtus oeconomus
(Pallas, 1776)
TundraVole23.jpg
Tile LC (eellimvuáimálâš)
Tile Suomâst LC (eellimvuáimálâš)
Status iucn3.1 LC smn.svg
Tieđâlâš luokittâllâm
Doomeen Sellâvááimusliih Eucarya
Kodde Elleekodde Animalia
Uáiviráiđu Savosuonasiih Chordata
Vyeliráiđu Čielgitávtáliih Vertebrata
Luokka Njomâtteijeeh Mammalia
Lahko Jursseeh Rodentia
Vyelilahko Säpliglágáneh jursseeh Myomorpha
Čerdâ Cricetidae
Vyeličerdâ Muoldâgeh Arvicolinae
Suuhâ Muldesäplig Microtus
Šlaajâ oeconomus

Säplig (Microtus oeconomus) lii Tave-EuroopâstAasiast sehe Tave-Amerik taveviestâroosijn (meid Alaska já Taveviestâr-Kanada) tiättojeijee muldesäpligšlaajâ.

Tobdomeerhah[Mute | Mute käldee]

Säplig rummâš kukkodâh lii suulân 11–22 cm já tot tiäddá 25–80 g. Euroopâst vyelišlaajah láá ucebeh ko Amerikâst. Toh populaatioh, moh tiättojeh alebijn kobdodâhkiärduin, láá stuárráábeh mutâ tain lii ucceeb seibi. Taat sáttá leđe kiddâ kolmâ šooŋâst. Oráseh láá suulân 30 % stuárráábeh ko niŋálâsah. Säpligij ivne puáhtá mulsâšud tevkis ruškâdist já ránásist kuovgis ivnijd tâi ruopsisruškâdân. Puoh säpligijn láá čapis soksâmeh seelgist. Puáris säpligijn seibi lii vuoluubeln českâd já paajaabeln čappâd.[1]

Säplig lavdâm

Lavdâm[Mute | Mute käldee]

Säplig tiättoo Suomâst taveoosijn. Lavdâm maadârääji jotá suulân Ruávinjaargâ puotâ. Ton lasseen Suomâst lii kavnum uccâ sierâ nääli Merâpoođâluovtâ suolluin.

Euroopâst šlaajâ já ton vyelišlaajâi lavdâmkuávlu lii Koskâ-Euroop räi já juátkoo tast nuortâs, ain Beringčuálmi paijeel AlaskanKanadan.

Eellimvyevih[Mute | Mute käldee]

Säplig tiättoo jeegijn, kost láá lavŋepoovnah, moid puáhtá kuáivudâttâđ eromâšávt tälviv. Raavijeegijn säpligeh láá ennuv eidu talle, ko čäcirääji vuállán já lii eenâb raavâd. Valjaamusâht säpligeh tiättojeh pakkeetpiälduin, main sättih leđe joba 200–300 ohtâgâssâd hehtaarist. Säpligeh tovâtteh mecihiävuid voošijn já meccilum piälduin.

Raavâd[Mute | Mute käldee]

Säplig porá keessiv luhteešadoi, vooljij já suoinij ruánáá oosijd. Tälviravâdin láá siämmái šadoi eennâmvuálááh uásih. Tot puáhtá kuáivuđ laavŋan muádi meetter kukkosijd jođáttuvâid. Säplig kuáivudât enâmân pyerebeht ko muldesäplig. Muorâi párkku lii säpligân laseraavâd, mon tot porá tälviv.

Lasanem[Mute | Mute käldee]

Säplig lassaan pehtilávt. Keessiv niŋálâsâst puáhtá leđe joba 3–4 čivgâčuurâd, main láá suulân 6–7 čivgâd. Säplignäälih mulsâšudeh 4–5 ive poojijn. Nääli lassaan távjá tälviv, jis raavvâdtile cuoŋŋuu vyelni lii pyeri.

Käldeeh[Mute | Mute käldee]

  1. Animal Diversity Web Čujottum 1.10.2021 (eŋgâlâskielân)
Icono de traducción.svgTaat artikkâl lii jurgâlus
Taat artikkâl lii puohrâkkân teikkâ uásild jurgâlum suomâkielâ Wikipedia artikkâlist «Lapinmyyrä».