Njuškii siskáldâsân

Sámi siida rs.

Wikipedia:st

Sámi siida rs. lii ive 1959 vuáđudum sämiservi, mon toimâkuávlun lii Ucjuv kieldâ.

Historjá

[mute | mute käldee]

Servi vuáđudui čohčâmáánu 15. peeivi 1959 sämmilij 3. tave-eennâmlâš konferensist Anarist noomáin Sámi Nuorat.[1] Ko servi sirdâšui Anarist Ucjuuhân ive 1976, te ton nommâ mulsâšui Sámi siidan.[1]

Anarâšah já anarâškielâ

[mute | mute käldee]

Ive 2018 Sámi siida Ucjuv anarâšâi sárnumjuávkku aalgij vuot puudâ maŋa.[2] Roovvâdmáánu 20. peeivi 2020 servi vuáđudij koronapandemia tiet facebookjuávhu Anarâš sárnooh.[3]

Palhâšume

[mute | mute käldee]

Ive 2008 servi vuoitij tave-eennâmlâš Kollekielâ-palhâšume oovtâst Henrik Barrukáin. Servi vuoitij pargostis sämikielâ sajattuv nanodem oovdân Ucjuv kieldâst.[4]

Suomâ sämmilij kuávdášseervist

[mute | mute käldee]

Sámi siida lii Suomâ sämmilij kuávdášseervi jeessân.[5] Kuávdášseervi vuáđudii roovvâdmáánu 5. peeivi 1997 Ucjuuvâ sämiservi Sámi siida, Iänuduv sämiservi Johtti sápmelaččatRuávinjaargâ sämiservi Mii.[6]

Liiŋkah

[mute | mute käldee]

Käldeeh

[mute | mute käldee]
  1. 1,0 1,1 Buljo, Ann-Irene: Sámi Siidda 40-jagi ávvudeapmi: Nuoraidsearvi mii boarásnuvai. Min Áigi, 15.9.1999, 7. ihekerdi, nr 72, s. 10–11. Artikkâl nettiversio Čujottum 11.4.2024. (tavesämikielân)
  2. Kaarret, Anja: Anarâš sárnumjuávkku aalgij vuot puudâ maŋa – stuorrâ merhâšume Ucjuuvâ anarâšáid Yle Säämi. 4.12.2018. Čujottum 29.1.2021.
  3. Sämikielâ sárnumjoavkku Sámi siida rs.. Čujottum 29.1.2021.
  4. Kollekielâ – Tave-eennâmlâš sämikielâ kielâpalhâšume Sämitigge. Čujottum 11.4.2024.
  5. Lahttosearvvit Jäsenyhdistys Suomâ sämmilij kuávdášservi.. 21.11.2020. Čujottum 28.1.2021. (tavesämikielân) (suomâkielân)
  6. Historjá Historia Suomâ sämmilij kuávdášservi. 23.2.2020. Čujottum 28.1.2021. (tavesämikielân) (suomâkielân)
Jurgâlus
Jurgâlus
Taat artikkâl teikkâ uási tast lii jurgâlum teikkâ toos láá uccum tiäđuh ereskielâlâš Wikipedia artikkâlist.
Algâalgâlâš artikkâl: se:Sámi siida rs.