Ruusuruotâs

Wikipedia:st
Njuškii navigistmân Njuškii ucâmân
Ruusuruotâs (Rhodiola rosea)

Ruusuruotâs teikâ käälbirääsi (Rhodiola rosea) lii tuoddâr kuávlui lahtâsub soojijn uáli táválâš šaddo. Tot kávnoo källein, čievriis soojijn, muotâviippâm soojijn, jaavrij já juhâriddoin. Onne tom puáhtá šoddâdiđ meiddei muorâkärdinijn.[1] Ruusuruottâs tieđâlâš nommâ puátá tast, ete šado ruottâsijn lii njaalgâ ruusuhaajâ.[2]

Ruusuruotâs suomâkielân já eres sämikieláid[mute | mute käldee]

Anarâškiel nommâ lii njuolgâ jurgâlus suomâkielâst. Orjâlâškiel nommâ gálbberássi puátá tast, ete tovle sämmiliih kevttii ton ruottâsijd kiđđuv käärji purrâmuššân. Anarâškielâlâš paldâlâšnommâ käälbirääsi lii njuolgâ jurgâlus orjâlâškielâlii nomâttâsâst.[2]

Lavdâm[mute | mute käldee]

Ruusuruotâs šadda Aasia, EuroopTave-Amerik arktâlijn kuávluin. Tot šadda meiddei Aalpâin.

Stuárudâh já olgohäämi[mute | mute käldee]

Ruusuruotâs lii 5–40 cm olluv. Kukká lii fiskâd, já tot lii 1–3,5 mm kukke. Kuká lieđiloostah láá nelji.

Kiävttu[mute | mute käldee]

Ruusuruottâsist rahtui hävivuoidâs já tot kevttui puáris haavij pyereedmân. Korrâ uáivipoovčâs tipšui paajeeld nuuvt, ete ruusuruottâsist rahtum muttiittâs čonnui uáiván. Maailmist ruusuruotâs lii lamaš tehálâš talhâsšaddo já ovdâmerkkân Ruošâst ton kevttimhistorjá talhâsin lii kukke já maaŋgâpiälálâš. Tot lii onnum tavekuávlui ginseng-ruottâsin. Tot nannee virkkuuvuodâ já almolâš iälšu.[1]

Kovegalleria[mute | mute käldee]

Käldeeh[mute | mute käldee]

  1. 1,0 1,1 Ukkonen, Kirsi: ANARŠKIEL ŠADDONOOMAH - Noomâi etymologia já šadoi kiävttu purrâmâššân já tiervâsvuođâ naanoodmist (PDF) (Pro gradu -tuuđhâlm) 2017. Oulu ollâopâttâh. Čujottum 11.2.2022.
  2. 2,0 2,1 Ukkonen, Kirsi: Käälbirääsi/Ruusuruotâs. Anarâš-kalender 2019, 2019. Anarâškielâ servi ry.