Ruusuruotâs

Ruusuruotâs teikâ käälbirääsi (Rhodiola rosea) lii tuoddâr kuávlui lahtâsub soojijn uáli táválâš šaddo. Tot kávnoo källein, čievriis soojijn, muotâviippâm soojijn, jaavrij já juhâriddoin. Onne tom puáhtá šoddâdiđ meiddei muorâkärdinijn.^[1] Ruusuruottâs tieđâlâš nommâ puátá tast, ete šado ruottâsijn lii njaalgâ ruusuhaajâ.^[2]

Ruusuruotâs suomâkielân já eres sämikieláid[mute | mute käldee]

suomâkielân: ruusujuuri
orjâlâškielân: hádjaruohtas, hádjaurttas, gálbberássi
nuorttâlâškielân: kääʹlbrääʹss

Anarâškiel nommâ lii njuolgâ jurgâlus suomâkielâst. Orjâlâškiel nommâ gálbberássi puátá tast, ete tovle sämmiliih kevttii ton ruottâsijd kiđđuv käärji purrâmuššân. Anarâškielâlâš paldâlâšnommâ käälbirääsi lii njuolgâ jurgâlus orjâlâškielâlii nomâttâsâst.^[2]

Lavdâm[mute | mute käldee]

Ruusuruotâs šadda Aasia, Euroop já Tave-Amerik arktâlijn kuávluin. Tot šadda meiddei Aalpâin.

Stuárudâh já olgohäämi[mute | mute käldee]

Ruusuruotâs lii 5–40 cm olluv. Kukká lii fiskâd, já tot lii 1–3,5 mm kukke. Kuká lieđiloostah láá nelji.

Kiävttu[mute | mute käldee]

Ruusuruottâsist rahtui hävivuoidâs já tot kevttui puáris haavij pyereedmân. Korrâ uáivipoovčâs tipšui paajeeld nuuvt, ete ruusuruottâsist rahtum muttiittâs čonnui uáiván. Maailmist ruusuruotâs lii lamaš tehálâš talhâsšaddo já ovdâmerkkân Ruošâst ton kevttimhistorjá talhâsin lii kukke já maaŋgâpiälálâš. Tot lii onnum tavekuávlui ginseng-ruottâsin. Tot nannee virkkuuvuođâ já almolâš iälšu.^[1]