Richard F. Heck
Richard F. Heck (porgemáánu 15. peeivi 1931 Springfield, Massachusetts, Ovtâstum staatah – roovvâdmáánu 10. peeivi 2015 Quezon City, Filippiineh) lâi ovtâstumstaatâlâš kemist. Ive 2010 sun vuoitij oovtâst Akira Suzukijn já Eiichi Negishijn Nobel-kemiapalhâšume pargostis palladium kevttimist ruossâdlabdemreaktioi katalyytin orgaanlâš synteesist.
Eellim já oppâm[mute | mute käldee]
Richard Frederick Heck šoodâi porgemáánu 15. peeivi 1931 Springfieldist, Massachusettsist, Ovtâstum staatâin. Ko Heck lâi 8-ihásâš, suu peerâ varrij Los Angelesân.
Luvâttuv maŋa sun luvâškuođij kemia Kalifornia ollâopâttuvvâst Los Angelesist (UCLA). Heck valmâštui tiettui kandidaatin ive 1952. Valmâštum maŋa sun joođhij ollâopâttuv totken professor Saul Winstein -tutkâmjuávhust. Heck tuuđhâi el. aryylsulfonaatij solvolyys, mast sun nágáttâlâi tuáhtárin ive 1954.
Karrieer[mute | mute käldee]
Tuáhtárin valmâštum maŋa Heck varrij Zürichân, Sveeicin, ko sun finnij Ovtâstum staatâi aalmuglâš tieđâsiättusist stiipeend tutkâm várás. Tobbeen-uv sun tuuđhâi aryylsulfonaatij solvolyys, taan keerdi professor Vladimir Prelogáin ETH Zürichist.[1] Ive 1955 sun maacâi UCLA:n, kost sun joođhij naaburjuávhu uásálistem tutkâm.[2]
Ive 1956 sun sirdui Wilmingtonân, Delawaren porgâđ Hercules Powder tutkâmkuávdáást. Tobbeen sun tuuđhâi polymeerkemia ennuv. Suu ovdâolmooš David Breslow iävtuttij, ete Heck puávtáččij vuáijuđ sirdâšemmetalláid.[3]
Ive 1971 Heck sirdui Hercules Powder tutkâmkuávdáást Delaware ollâopâttâhân. Ollâopâttuvvâst sun tuuđhâi jieškote-uvlágán palladium kevttimist ruossâdlabdemreaktioi katalyytin orgaanlâš synteesist. Täin reaktioin merhâšitteemus lâi alkeen já aryylhaaliid labdemreaktio. Heck pargo tiet eres totkeeh-uv postii ovdediđ jieškote-uvlágán palladiumkatalysistum reaktioid.[1] Ive 1989 Heck paasij iäláttâhân ollâopâttuvvâst.
Palhâšumeh[mute | mute käldee]
Pargostis Heck vuoitij maaŋgâlágán palhâšuumijd. Ive 2005 sun finnij Wallace H. Carothers -palhâšume. Ive 2006 Ovtâstum staatâi kemiaservi keigij sunjin Herbert C. Brown -palhâšume, tondiet ko sun tuuđhâi synteetlâš vuovijd kreatiivlávt.[1]
Roovvâdmáánu 6. peeivi 2010 Heck, Akira Suzuki já Eiichi Negishi finnejii Nobel-kemiapalhâšume pargostis palladium kevttimist ruossâdlabdemreaktioi katalyytin orgaanlâš synteesist.[4][3] Siämmáá ive Uppsala ollâopâttâh nomâttij Heck kunneetuáhtárin.[5]
Ive 2011 Heck finnij meid Glenn T. Seaborg -miitaal pargostis.
Priivaateellim[mute | mute käldee]
Ive 1979 Heck lâi Manilast määđhist, ko sun teividij filippiinlâs Socorro Nardo. Muáddi ive tast maŋa suoi naajáin. Ive 2006 suoi varrijn Filippiináid. Socorro Nardo-Heck jaamij ive 2012 já Heck jaamij muáddi ive maŋeláá roovvâdmáánu 9. peeivi 2015.[2][6] Sunnust iä lamaš párnááh.
Keejâ meid[mute | mute käldee]
Käldeeh[mute | mute käldee]
- ↑ 1,0 1,1 1,2 Raber, Linda: Herbert C. Brown Award for Creative Research in Synthetic Methods acs.org. 6.2.2006. Čujottum 2.10.2022. (eŋgâlâskielân)
- ↑ 2,0 2,1 Richard F. Heck NobelPrize.org. Čujottum 2.10.2022. (eŋgâlâskielân)
- ↑ 3,0 3,1 The Nobel Prize in Chemistry 2010 Nobel-säätiö. Čujottum 6.10.2010. (eŋgâlâskielân)
- ↑ Nobelin kemianpalkinto Yhdysvaltoihin ja Japaniin 6.10.2010. Helsingin Sanomat. Čujottum 6.10.2010. (Internet Archive)
- ↑ Waara, Anneli: Heck och Nestler nya hedersdoktorer Uppsala ollâopâttâh. 5.10.2010. Čujottum 2.10.2022. (ruotâkielân)
- ↑ Nobel laureate chemist Richard Heck, 84, dies in Manila Yahoo News. 10.10.2015. Čujottum 10.10.2015. (eŋgâlâskielân)
