Njuškii siskáldâsân

Richard F. Heck

Wikipedia:st
Richard F. Heck ive 2010

Richard F. Heck (porgemáánu 15. peeivi 1931 Springfield, Massachusetts, Ovtâstum staatahroovvâdmáánu 10. peeivi 2015 Quezon City, Filippiineh) lâi ovtâstumstaatâlâš kemist. Ive 2010 sun vuoitij oovtâst Akira SuzukijnEiichi Negishijn Nobel-kemiapalhâšume pargostis palladium kevttimist ruossâdlabdemreaktioi katalyytin orgaanlâš synteesist.

Eellim já oppâm

[mute | mute käldee]

Richard Frederick Heck šoodâi porgemáánu 15. peeivi 1931 Springfieldist, Massachusettsist, Ovtâstum staatâin. Ko Heck lâi 8-ihásâš, suu peerâ varrij Los Angelesân.

Luvâttuv maŋa sun luvâškuođij kemia Kalifornia ollâopâttuvvâst Los Angelesist (UCLA). Heck valmâštui tiettui kandidaatin ive 1952. Valmâštum maŋa sun joođhij ollâopâttuv totken professor Saul Winstein -tutkâmjuávhust. Heck tuuđhâi el. aryylsulfonaatij solvolyys, mast sun nágáttâlâi tuáhtárin ive 1954.

Karrieer

[mute | mute käldee]

Tuáhtárin valmâštum maŋa Heck varrij Zürichân, Sveeicin, ko sun finnij Ovtâstum staatâi aalmuglâš tieđâsiättusist stiipeend tutkâm várás. Tobbeen-uv sun tuuđhâi aryylsulfonaatij solvolyys, taan keerdi professor Vladimir Prelogáin ETH Zürichist.[1] Ive 1955 sun maacâi UCLA:n, kost sun joođhij naaburjuávhu uásálistem tutkâm.[2]

Ive 1956 sun sirdui Wilmingtonân, Delawaren porgâđ Hercules Powder tutkâmkuávdáást. Tobbeen sun tuuđhâi polymeerkemia ennuv. Suu ovdâolmooš David Breslow iävtuttij, ete Heck puávtáččij vuáijuđ sirdâšemmetalláid.[3]

Ive 1971 Heck sirdui Hercules Powder tutkâmkuávdáást Delaware ollâopâttâhân. Ollâopâttuvvâst sun tuuđhâi jieškote-uvlágán palladium kevttimist ruossâdlabdemreaktioi katalyytin orgaanlâš synteesist. Täin reaktioin merhâšitteemus lâi alkeenaryylhaaliid labdemreaktio. Heck pargo tiet eres totkeeh-uv postii ovdediđ jieškote-uvlágán palladiumkatalysistum reaktioid.[1] Ive 1989 Heck paasij iäláttâhân ollâopâttuvvâst.

Palhâšumeh

[mute | mute käldee]

Pargostis Heck vuoitij maaŋgâlágán palhâšuumijd. Ive 2005 sun finnij Wallace H. Carothers -palhâšume. Ive 2006 Ovtâstum staatâi kemiaservi keigij sunjin Herbert C. Brown -palhâšume, tondiet ko sun tuuđhâi synteetlâš vuovijd kreatiivlávt.[1]

Roovvâdmáánu 6. peeivi 2010 Heck, Akira SuzukiEiichi Negishi finnejii Nobel-kemiapalhâšume pargostis palladium kevttimist ruossâdlabdemreaktioi katalyytin orgaanlâš synteesist.[4][3] Siämmáá ive Uppsala ollâopâttâh nomâttij Heck kunneetuáhtárin.[5]

Ive 2011 Heck finnij meid Glenn T. Seaborg -miitaal pargostis.

Priivaateellim

[mute | mute käldee]

Ive 1979 Heck lâi Manilast määđhist, ko sun teividij filippiinlâs Socorro Nardo. Muáddi ive tast maŋa suoi naajáin. Ive 2006 suoi varrijn Filippiináid. Socorro Nardo-Heck jaamij ive 2012 já Heck jaamij muáddi ive maŋeláá roovvâdmáánu 9. peeivi 2015.[2][6] Sunnust iä lamaš párnááh.

Keejâ meid

[mute | mute käldee]

Käldeeh

[mute | mute käldee]
  1. 1,0 1,1 1,2 Raber, Linda: Herbert C. Brown Award for Creative Research in Synthetic Methods acs.org. 6.2.2006. Čujottum 2.10.2022. (eŋgâlâskielân)
  2. 2,0 2,1 Richard F. Heck NobelPrize.org. Čujottum 2.10.2022. (eŋgâlâskielân)
  3. 3,0 3,1 The Nobel Prize in Chemistry 2010 Nobel-säätiö. Čujottum 6.10.2010. (eŋgâlâskielân)
  4. Nobelin kemianpalkinto Yhdysvaltoihin ja Japaniin 6.10.2010. Helsingin Sanomat. Čujottum 6.10.2010. (Internet Archive)
  5. Waara, Anneli: Heck och Nestler nya hedersdoktorer Uppsala ollâopâttâh. 5.10.2010. Čujottum 2.10.2022. (ruotâkielân)
  6. Nobel laureate chemist Richard Heck, 84, dies in Manila Yahoo News. 10.10.2015. Čujottum 10.10.2015. (eŋgâlâskielân)
Jurgâlus
Jurgâlus
Taat artikkâl teikkâ uási tast lii jurgâlum teikkâ toos láá uccum tiäđuh ereskielâlâš Wikipedia artikkâlist.
Algâalgâliih artikkâleh: fi:Richard F. Heck & en:Richard F. Heck