Rautio
| Rautio Oovdiš kieldâ |
|
|---|---|
 |
 |
| Staatâ |
 Suomâ |
| Eennâmkodde | Tave-Pohjanmaa |
| Tááláš kieldâ | Kalajoki |
| Lopâttum | 1973 |
| Ässeeloho | 1 348[1] (31.12.1972) |
Rautio lii oovdiš kieldâ Suomâst, Tave-Pohjanmaa eennâmkoddeest. Tot lopâttui ive 1973 aalgâst. Ive 1972 loopâst Rautiost assii 1 348 olmožid.[1] Ive 1972 aalgâst kieldâ vijđodâh lâi 190,5 km² (tuše eennâm).[2] Rautio naaburkieldah lijjii Alavieska, Kalajoki, Himanka, Kannus, Lohtaja, Sievi já Ylivieska.
Kieldâlahtem[mute | mute käldee]
Uđđâivemáánu 1. peeivi 1973 Rautio lohtui Kalajokin.
Viehâdâh[mute | mute käldee]
Ässeeloho[mute | mute käldee]
Käldee: Suomâ statistiikkuávdáš.[3]
Čuákkipääihih[mute | mute käldee]
Ive 1970 tiäđui mield Rautiost lâi ohtâ čuákkipäikki: Rautio markkân (434 ässed). Ive 1960 markkânist assii 420 olmožid. Ive 1960 tiäđui mield čuákkipääihih lijjii meiddei Alapää (205 ässed) já Käriskylä (211 ässed), moh iä lamaš innig čuákkipääihih ive 1970.[4]
Siijdah[mute | mute käldee]
Alapäänkylä, Kärkisenkylä, Rautionkylä, Typpönkylä já Ylipäänkylä.
Fáádást eres soojijn[mute | mute käldee]
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Rautio.
Käldeeh[mute | mute käldee]
- ↑ 1,0 1,1 Väestönmuutokset 1972 (PDF) (s. 36–37) Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 7.12.2022. (suomâkielân)
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1973 1974. Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 7.12.2022. (suomâkielân)
- ↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 7.12.2022. (suomâkielân)
- ↑ Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsig: Suomâ statistiikkuávdáš, 1976. Tyeje nettiversio (čujottum 7.12.2022). (suomâkielân)
| ||||||||