Piättárrääsi

Piättárrääsi; Achillea millefolium; (Linnaeus, 1753)
Tile	LC (eellimvuáimálâš)
Tile Suomâst	LC (eellimvuáimálâš)
Tieđâlâš luokittâllâm
Doomeen	Sellâvááimusliih Eucarya
Kodde	Šadoh Plantae
Vyelikodde	Pocceešadoh Tracheobionta
Tävgi	Siemâšadoh Spermatophyta
Vyelitävgi	Čiähásiemmânsiih Magnoliophytina
Luokka	Kyevtalgâlostâsiih Magnoliopsida
Lahko	Asterales
Hiäimu	Asteršadoh Asteraceae
Suuhâ	Achillea
Šlaajâ	millefolium

Piättárrääsi (Achillea millefolium) lii šaddo, mii tiättoo Euroopist, Aasiast já Tave-Amerikist. Suomâst tot kukkee syeini-čohčâmáánust.

Piättárrääsi suomâkielân já eres sämikieláid[mute | mute käldee]

suomâkielân: siankärsämö
orjâlâškielân: biehtárrássi, biehtárguhkká
nuorttâlâškielân: peâttar-rääʹss

Stuárudâh já olgohäämi[mute | mute käldee]

Piättárrääsi lii táválávt suulân 20–70 cm olluv, já ton loostah láá suulân 5–20 cm kuheh. Kukáh láá táválávt vielgâdeh, mut toh pyehtih leđe meiddei kuovgisruopsâdeh tâi purppurruopsâdeh.

Eellimpiirâs[mute | mute käldee]

Piättárrääsi lii táválâš ubâ Suomâst soojijn, maid ulmuuh láá kieđâvuššâm. Šoddâmsajeh kávnojeh ovdâmerkkân šiljoin, kiedijn, piälduin, ajâroobdâin já luoddâpiälláin sehe kuátuenâmijn.^[3]

Kiävttu[mute | mute käldee]

Historjá ääigi piättârrääsi kevttim lii lamaš maaŋgâpiälásâš já ulmuuh läävejii oskođ, ete tast láá nuáidivyeimih. Piättârrääsi išedij, ko tarbâšij luho näimiliiton teikkâ ko koolgâi vyejittiđ nooidijd já paas jiegâid meddâl. Suáldátteh onnii tom fáárust tondiet, ete toin puohtii tipšođ haavijd. Tot onnui meiddei nisonij šaddon, ko tot pyeredij nisonij vaaivijd.^[3]

Piättârrääsist finnee iše čuávjipohčâsân já tot naanood vuoivâs- já čuálitooimâ sehe purrâmâšsuddâdem. Tot pyereed mánutavdâvaaivijd já kudduumijd sehe njuorâd vardem. Tom puáhtá lasettiđ lávgumčáácán. Voošmâid puáhtá tipšođ paajeeld piättárräsiteejáin teikkâ vorâs piättárräsisaapijn. Teejâ lii pyeri lenccutaalhâs.^[3]

Kiđđuv nuorâ loostâin finnee njaddoos teikkâ saalaat. Mađe koškásub saajeest piättárrääsi šadda, tađe kievrâb ton smakkâ lii. Smakkâ šadda timásubbon, ko tom vuášá sälttičääsist. Talle stuárráábijd-uv meerijd puáhtá kevttiđ määlistmist. Piättárrääsi ij soovâ puohháid já motomáid kuoskâttem toovât allergia.^[3]