Piättárrääsi

Wikipedia:st
Njuškii navigistmân Njuškii ucâmân
Piättárrääsi
Achillea millefolium
(Linnaeus, 1753)
Achillea millefolium s2.jpg
Tile LC (eellimvuáimálâš)
Tile Suomâst LC (eellimvuáimálâš)
Status iucn3.1 LC smn.svg
Tieđâlâš luokittâllâm
Doomeen Sellâvááimusliih Eucarya
Kodde Šadoh Plantae
Vyelikodde Pocceešadoh Tracheobionta
Tävgi Siemâšadoh Spermatophyta
Vyelitävgi Čiähásiemmânsiih Magnoliophytina
Luokka Kyevtalgâlostâsiih Magnoliopsida
Lahko Asterales
Hiäimu Asteršadoh Asteraceae
Suuhâ Achillea
Šlaajâ millefolium

Piättárrääsi (Achillea millefolium) lii šaddo, mii tiättoo Euroopâst, AasiastTave-Amerikâst. Suomâst tot kukkee syeini-čohčâmáánust.

Piättárrääsi suomâkielân já eres sämikieláid[mute | mute käldee]

Stuárudâh já olgohäämi[mute | mute käldee]

Piättárrääsi lii táválávt suulân 20–70 cm olluv, já ton loostah láá suulân 5–20 cm kuheh. Kukáh láá táválávt vielgâdeh, mut toh pyehtih leđe meiddei kuovgisruopsâdeh tâi purppurruopsâdeh.

Eellimpiirâs[mute | mute käldee]

Piättárrääsi lii táválâš ubâ Suomâst soojijn, maid ulmuuh láá kieđâvuššâm. Šoddâmsajeh kávnojeh ovdâmerkkân šiljoin, kiedijn, piälduin, ajâroobdâin já luoddâpiälláin sehe kuátuenâmijn.[1]

Kiävttu[mute | mute käldee]

Historjá ääigi piättârrääsi kevttim lii lamaš maaŋgâpiälásâš já ulmuuh läävejii oskođ, ete tast láá nuáidivyeimih. Piättârrääsi išedij, ko tarbâšij luho näimiliiton teikkâ ko koolgâi vyejittiđ nooidijd já paas jiegâid meddâl. Suáldátteh onnii tom fáárust tondiet, ete toin puohtii tipšođ haavijd. Tot onnui meiddei nisonij šaddon, ko tot pyeredij nisonij vaaivijd.[1]

Piättârrääsist finnee iše čuávjipohčâsân já tot naanood vuoivâs- já čuálitooimâ sehe purrâmâšsuddâdem. Tot pyereed mánutavdâvaaivijd já kudduumijd sehe njuorâd vardem. Tom puáhtá lasettiđ lávgumčáácán. Voošmâid puáhtá tipšođ paajeeld piättárräsiteejáin teikkâ vorâs piättárräsisaapijn. Teejâ lii pyeri lenccutaalhâs.[1]

Kiđđuv nuorâ loostâin finnee njaddoos teikkâ saalaat. Mađe koškásub saajeest piättárrääsi šadda, tađe kievrâb ton smakkâ lii. Smakkâ šadda timásubbon, ko tom vuášá sälttičääsist. Talle stuárráábijd-uv meerijd puáhtá kevttiđ määlistmist. Piättárrääsi ij soovâ puohháid já motomáid kuoskâttem toovât allergia.[1]

Kovegalleria[mute | mute käldee]

Käldeeh[mute | mute käldee]

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 Ukkonen, Kirsi: ANARŠKIEL ŠADDONOOMAH - Noomâi etymologia já šadoi kiävttu purrâmâššân já tiervâsvuođâ naanoodmist (PDF) (Pro gradu -tuuđhâlm) 2017. Oulu ollâopâttâh. Čujottum 3.2.2022.