Kievânjuolâs

Kievânjuolâs; Chamaenerion angustifolium;
Tile	LC (eellimvuáimálâš)
Tile Suomâst	LC (eellimvuáimálâš)
Tieđâlâš luokittâllâm
Doomeen	Sellâvááimusliih Eucarya
Kodde	Šadoh Plantae
Tävgi	Pocceešadoh Tracheophyta
Vyelitävgi	Kukkee šadoh Angiospermae
Luokka	Kyevtalgâlostâsiih Magnoliopsida
Lahko	Myrtales
Hiäimu	Njuolâsšadoh Onagraceae
Suuhâ	Kievânjuolâseh Chamaenerion
Šlaajâ	angustifolium

Kievânjuolâs (Chamaenerion angustifolium, tolebáá Chamerion angustifolium, tolebáá Epilobium angustifolium) lii šaddo, mon kukkodâh lii táválávt 50–150 cm. Suomâst tot tiättoo puohlágánijn soojijn ubâ enâmist.

Kievânjuolâs suomâkielân já eres sämikieláid

suomâkielân: maitohorsma
orjâlâškielân: horbmá, gieganjuolla
nuorttâlâškielân: ǩiõǥǥnjuõll

Stuárudâh já olgohäämi

Kievânjuolâs lii táválávt suulân 50–150 cm olluv, mut tiättojeh meid paijeel 2-meettersiih ohtâgâsah. Kukái čoođâmitto lii 2–3 cm.

Eellimpiirâs

Kievânjuolâs tiättoo ubâ Suomâst, já tot lii uáli táválâš ubâ taavaapiäláá páálupeeleest. Kievânjuolâs šadda čuovjis kuolbâmeecijn, rotoenâmijn, luodâi piällást já eres áávus soojijn. Tot lii maŋgii vuosmuš šaddo čuopâttuvvâst teikkâ meccipuálu maŋa. Kievânjuollâs siemâneh levâneh älkkeht piegâ fáárust já tondiet tot lávdá jotelávt uđđâ soojijd. Tot ij kuittâg killáá kištottâllâm stuárráábij šadoiguin, pic láppoo stuárráábij šadoi suoivust.^[3]

Kiävttu sämmilij kulttuurist

Kievânjuolâsáin läävejii tipšođ párnái njáálmán šoddâm vielgis tiälhuid. Sämmiliih vuoššii já pieijii kievânjuollâs loostâid poccuumielhist vuoššum vuástán. Ton kuškâdum ruottâsijn láá rahtum käähvih já jáávuh. Kievânjuollâs soksâmijguin tevdii kuádáid.^[3]

Káárján kievânjuolâs piemmui ton tááhust, ete talle kärji poojij eenâb. Šado suomâkielâlâš nommâ puátá-uv tast, ete kievânjuolâs pieijui käärji purrâmâššân mielhi puovtâdem pyeredem tiet.^[3]

Kievânjuolâs lii eromâš pyeri puurrâmšaddo já ton kevttim lii-uv lasanâm. Loostâin lii ennuv C-vitamiin já sehe nuorâ versoh ete loostah láá pyereh saalaatamnâseh. Versoh pyehtih kevttiđ siämmáánáál ko parsakaalâ. Taid puáhtá vuoššâđ sälttičääsist já puurrâđ vuojáin. Koške teikkâ vorâs loostâin šadda pyeri teejâ. Loostâin puáhtá valmâštiđ jáávuid, moh suápih pyereest liäibán. Kukkáin-uv puáhtá valmâštiđ juhâmuš teikkâ kevttiđ taid purrâmâšâi heervâtmân. Ruottâsij smakkâ lii vorâsin kievrâs, mutâ mánupoojij mield tot láivu ađai ruottâsijd kannat siäiluttiđ koškesin já kevttiđ maŋeláá.^[3]