Kievânjuolâs

Wikipedia:st
Njuškii navigistmân Njuškii ucâmân
Kievânjuolâs (Chamaenerion angustifolium)

Kievânjuolâs (Chamaenerion angustifolium, tolebáá Chamerion angustifolium, tolebáá Epilobium angustifolium) lii šaddo, mon kukkodâh lii táválávt 50–150 cm. Suomâst tot tiättoo puohlágánijn soojijn ubâ enâmist.

Kievânjuolâs suomâkielân já eres sämikieláid[mute | mute käldee]

Stuárudâh já olgohäämi[mute | mute käldee]

Kievânjuolâs lii táválávt suulân 50–150 cm olluv, mut tiättojeh meid paijeel 2-meettersiih ohtâgâsah. Kukái čođâmitto lii 2–3 cm.

Eellimpiirâs[mute | mute käldee]

Kievânjuolâs tiättoo ubâ Suomâst, já tot lii uáli táválâš ubâ taavaapiäláá páálupeeleest. Kievânjuolâs šadda čuovjis kuolbâmeecijn, rotoenâmijn, luodâi piällást já eres áávus soojijn. Tot lii maŋgii vuosmuš šaddo čuopâttuvvâst teikkâ meccipuálu maŋa. Kievânjuollâs siemâneh levâneh älkkeht piegâ fáárust já tondiet tot lávdá jotelávt uđđâ soojijd. Tot ij kuittâg killáá kištottâllâm stuárráábij šadoiguin, pic láppoo stuárráábij šadoi suoivust.[1]

Kiävttu sämmilij kulttuurist[mute | mute käldee]

Kievânjuolâsáin läävejii tipšođ párnái njáálmán šoddâm vielgis tiälhuid. Sämmiliih vuoššii já pieijii kievânjuollâs loostâid poccuumielhist vuoššum vuástán. Ton kuškâdum ruottâsijn láá rahtum käähvih já jáávuh. Kievânjuollâs soksâmijguin tevdii kuádáid.[1]

Káárján kievânjuolâs piemmui ton tááhust, ete talle kärji poojij eenâb. Šado suomâkielâlâš nommâ puátá-uv tast, ete kievânjuolâs pieijui käärji purrâmâššân mielhi puovtâdem pyeredem tiet.[1]

Kievânjuolâs lii eromâš pyeri puurrâmšaddo já ton kevttim lii-uv lasanâm. Loostâin lii ennuv C-vitamiin já sehe nuorâ versoh ete loostah láá pyereh saalaatamnâseh. Versoh pyehtih kevttiđ siämmáánáál ko parsakaalâ. Taid puáhtá vuoššâđ sälttičääsist já puurrâđ vuojáin. Koške teikkâ vorâs loostâin šadda pyeri teejâ. Loostâin puáhtá valmâštiđ jáávuid, moh suápih pyereest liäibán. Kukkáin-uv puáhtá valmâštiđ juhâmuš teikkâ kevttiđ taid purrâmâšâi heervâtmân. Ruottâsij smakkâ lii vorâsin kievrâs, mutâ mánupoojij mield tot láivu ađai ruottâsijd kannat siäiluttiđ koškesin já kevttiđ maŋeláá.[1]

Kovegalleria[mute | mute käldee]

Käldeeh[mute | mute käldee]

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 Ukkonen, Kirsi: ANARŠKIEL ŠADDONOOMAH - Noomâi etymologia já šadoi kiävttu purrâmâššân já tiervâsvuođâ naanoodmist (PDF) (Pro gradu -tuuđhâlm) 2017. Oulu ollâopâttâh. Čujottum 2.2.2022.