Fiskispiäivááloddááš
| Fiskispiäivááloddááš Gonepteryx rhamni (Linnaeus, 1758) |
|
|---|---|
 |
|
| Tile | LC (eellimvuáimálâš)[1] |
| Tile Suomâst | LC (eellimvuáimálâš)[2][3] |
 |
|
Tieđâlâš luokittâllâm |
|
| Doomeen | Sellâvááimusliih (Eucarya) |
| Kodde | Elleekodde (Animalia) |
| Uáiviráiđu | Lođâsjuálgásiih (Arthropoda) |
| Vyeliráiđu | Kuuđâjuálgásiih (Hexapoda) |
| Luokka | Tivreh (Insecta) |
| Lahko | Piäivááloddááh (Lepidoptera) |
| Vyelilahko | Glossata |
| Pajehiäimu | Peivipiäivááloddááh (Papilionoidea) |
| Hiäimu | Kaalâpiäivááloddááh (Pieridae) |
| Vyelihiäimu | Fiskispiäivááloddááh (Coliadinae) |
| Suuhâ | Gonepteryx |
| Šlaajâ | rhamni |
Fiskispiäivááloddááš (Gonepteryx rhamni) lii koskâstuárusâš peivipiäivááloddááš, mii kulá kaalâpiäivááloddái (Pieridae) hiäimun.[4]
Olgohäämi já stuárudâh
[mute | mute käldee]
Fiskispiäivááloddáá suájákeejij koskâ lii suullân 4–5 cm.[5] Šlaajâ lii finnim noomâs tast, et orráás vuáđuivne lii fiskâd. Niŋálâs vuáđuivne vist lii ruonijdeijee vielgâd, motomin liimeetruánáá.[6] Kuávdoo sehe ovdâ- já monnjâsuájái láá ooraans tiälhuh.[6] Nubenáál ko eres Coliadinae-vyelihiäimun kullee piäivááloddáin, ovdâsuájáin ij lah ollágin tevkis robdâkovos.[6]
Lavdâm já kirdemäigi
[mute | mute käldee]Fiskispiäivááloddááš tiättoo mestâ ubâ Euroopist. Tot tiättoo uáli harvii teikkâ ij tiettuu ollágin Euroop tavemuin oosijn tegu Islandist, Skotlandist, tave-Fennoskandiast já Ruošâst.[1] Fiskispiäivááloddááš lii lavdâm mestâ ubâ Suomân, já tot lii távjá ohtâ vuossâmuin šlaajâin, moh uáinojeh kiđđuv.[6] Šlaajâ lii uáli táválâš Suomâ maadâoosijn já Ålandist. Koskâ-Suomâst vist ton tiettum mulsâšud, já Tave-Suomâst šlaajâ tiättoo tuše motomin.
Fiskispiäivááloddááš kirdá kyevti suhâpuolvâst: vuossâmuš suhâpuolvâ kiđđuv njuhčâmáánust kesimáánu räi, já nubbe syeinimáánu loopâst roovvâdmáánu räi. Koskâkeesi fiskispiäivááloddááh iä riävtui lah.[2]
Eellimpiirâs já eellimvyevih
[mute | mute käldee]Fiskispiäivááloddááš iälust sehe kulttuurpirrâsijn (om. šiljoin já muorâkaardijn) já tagarijn luándupirrâsijn ko meecij roobdâin.[2]
Raavâd
[mute | mute käldee]Fiskispiäivááloddái suovsah poreh tuše ponjemiestuu (Rhamnus frangula) já Rhamnus cathartica loostâid. Rävis fiskispiäivááloddááh poreh kukái mieđâ.[2]
Kovegalleria
[mute | mute käldee]-
Gonepteryx rhamni ♂ -
Gonepteryx rhamni ♂ △ -
Gonepteryx rhamni ♀ -
Gonepteryx rhamni ♀ △
_Gonepteryx_rhamni_-_Pr%C3%A9serville_France_-_male_dorsal.jpg)
_Gonepteryx_rhamni_-_Pr%C3%A9serville_France_-_male_ventral.jpg)
_Gonepteryx_rhamni_-_Foret_de_Bouconne_France_-_female_dorsal.jpg)
_Gonepteryx_rhamni_-_Foret_de_Bouconne_France_-_female_ventral.jpg)
Fáádást eres soojijn
[mute | mute käldee]
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Fiskispiäivááloddááš.
Käldeeh
[mute | mute käldee]- ↑ 1,0 1,1 Brimstone Gonepteryx rhamni (Versio 2024-2) IUCN Red List of Threatened Species. Čujottum 17.11.2024. (eŋgâlâskielân)
- ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 Sitruunaperhonen – Gonepteryx rhamni 2019. Suomen Lajitietokeskus. Čujottum 17.11.2024. (suomâkielân)
- ↑ Pikkuapollo – Sitruunaperhonen – Gonepteryx rhamni Punainen kirja 2019. 2019. Čujottum 17.11.2024. (suomâkielân)
- ↑ Citronfjäril Kansallinen perhonen — Nationalfjäril. Čujottum 17.11.2024. (ruotâkielân)
- ↑ Sitruunaperhonen Suomen perhoset. Čujottum 17.11.2024. (suomâkielân)
- ↑ 6,0 6,1 6,2 6,3 Sitruunaperhonen Gonepteryx rhamni Luontoportti. Čujottum 17.11.2024. (suomâkielân)