Eeva Kilpi
| Eeva Kilpi | |
|---|---|
.jpg)
| |
| Šoddâm | kuovâmáánu 18. peeivi 1928 Hiitola, Suomâ |
| Pargo | |
| Áámmát | tihtâčällee já kirječällee |
| Noomah | Eeva Karin Kilpi |
| Kirjálâšvuođâ šlaajâ | tiivtah já proosa |
| Kielâ | suomâkielâ |
| Peerâ | |
| Vanhimeh | Solmu Aulis Aimo já Helmi Anna Maria Salo |
| Pelikyeimi | Mikko Kilpi |
| Párnááh | 3[1] |
Eeva Karin Kilpi (j.s. Salo; š. kuovâmáánu 18. peeivi 1928 Hiitola, Suomâ) lii syemmilâš kirječällee já tihtâčällee. Kilpi lii čáállám 32 kirjed, main uási láá tiivtah já uási proosa. FILI mield suu kirjeh láá jurgâlum 22 kielân, el. albania-, italia-, kreika-, korea- já vietnamkielân, mut iä vala anarâškielân iäge eres sämikieláid.[2]
Eellim
[mute | mute käldee]Eeva Karin Salo šoodâi kuovâmáánu 18. peeivi 1928 Hiitolast, Suomâst. Suu eeči lâi Solmu Aulis Aimo Salo já suu enni Helmi Anna Maria Salo (j.s. Saharinen). Tobbeen sij assii tassaažân ko tälvisuáđi keežild peerâ kaartâi evakkon, ko Salo lâi 12-ihásâžžân.[3] Peerâ maacâi maŋeláhháá Hiitolan, mut kaartâi vyelgiđ uđđâsist evakkon jotkâsuáđi keežild. Sij iä innig maccâm päikkikuávlusis, tastko Kärjil lâi pááccám Suomâ uđđâ rääji tovnbel.
Ive 1946 Salo čaalij pajeuáppen já luvâškuođij Helsig ollâopâttuvvâst eŋgâlâskielâ já estetiik.[3][1] Kulmâ ive maŋeláá sun já tihtâčällee Mikko Kilpi naajáin já vuossâmuš pärni šoodâi čuávuváá ive.[1] Ive 1953 Kilpi valmâštui filosofia kandidaatin Helsig ollâopâttuvvâst já ive 1954 nubbe pärni šoodâi.
Karrieer
[mute | mute käldee]Valmâštum maŋa Kilpi poorgâi eŋgâlâskielâ máttáátteijen Helsigist iivij 1956–1957.[1] Kuálmád pärni šoodâi siämmáá ive ko Kilpi jooskâi porgâmist máttáátteijen. Ääigi mield Kilpi lâi čáállám pajas pärnivuođâs muštoid. Kilpi käälis Mikko poorgâi WSOY:st já tuálvui Eeva čalluid toho, tastko sun lijkkui toid já juurdij, ete iäráseh-uv lijkkuuččii toid.[3]
Tyejeh
[mute | mute käldee]Nooveelčuágálduvah
[mute | mute käldee]- Noidanlukko, WSOY 1959 Sarja lapsuudesta, 1959
- Lapikkaita,WSOY 1966 Kuusi juttua Lapista, 1966
- Rakkauden ja kuoleman pöytä, moraliteetteja, WSOY 1967
- Kesä ja keski-ikäinen nainen, WSOY 1970
- Hyvän yön tarinoita, WSOY 1971
- Se mitä ei koskaan sanota, WSOY 1979
- Kuolema ja nuori rakastaja, Kolme kertomusta, WSOY 1986
- Kootut novellit vuosilta 1959–1986, WSOY 1987
Romaneh
[mute | mute käldee]- Kukkivan maan rannat, WSOY 1960
- Nainen kuvastimessa, WSOY 1962
- Elämä edestakaisin, WSOY 1964
- Tamara, WSOY 1972
- Häätanhu, WSOY 1973
- Naisen päiväkirja, WSOY 1978
- Elämän evakkona, WSOY 1983
- Unta vain, WSOY 2007 (1973 ilmestyneen Häätanhun "jälkinäytös".)
Muštâččimromaneh
[mute | mute käldee]- Talvisodan aika, WSOY 1989
- Välirauha, ikävöinnin aika, WSOY 1990
- Jatkosodan aika, WSOY 1993
- Muistojen aika. Yhteisnide kolmesta edellisestä kirjasta, WSOY 1998
- Rajattomuuden aika, WSOY 2001 Kertomus lapsuudesta
Tihtâčuágálduvah
[mute | mute käldee]- Laulu rakkaudesta ja muita runoja, WSOY 1972
- Terveisin, WSOY 1976
- Runoja 1972–1976, WSOY 1978
- Ennen kuolemaa, WSOY 1982
- Animalia, WSOY 1987
- Laulu rakkaudesta, Eeva Kilven runot, Ellen Thesleffin kuvat, WSOY 1991
- Kiitos eilisestä, WSOY 1996
- Laulu rakkaudesta. Kiitos eilisestä, 2000, kolme äänikasettia, runoja
- Perhonen ylittää tien. Kootut runot 1972–2000, WSOY 2000
- Kuolinsiivous, WSOY 2012
- Sininen muistikirja, WSOY 2019
- Punainen muistikirja, WSOY 2019
- Valkoinen muistikirja, WSOY 2021
Esseečuágáldâh
[mute | mute käldee]- Ihmisen ääni, WSOY 1976
Kuldâlmâs
[mute | mute käldee]- Uudet jumalat, 1965
Palhâšumeh já tubdâstâsah
[mute | mute käldee]- 1968 – Kirjálâšvuođâ staatâpalhâšume[1]
- 1974 – Pro Finlandia -miitaal[1]
- 1974 – Kirjálâšvuođâ staatâpalhâšume[1]
- 1977 – Espoo-miitaal
- 1984 – Kirjálâšvuođâ staatâpalhâšume[1]
- 1988 – WSOY-tubdâstâspalhâšume[1]
- 1990 – Runeberg-palhâšume[1]
- 2001 – Karjala-palhâšume[1]
- 2002 – Takkâ kirjeest -tubdâstâspalhâšume kirjeest Rajattomuuden aika
- 2007 – Nils Ferlin -palhâšume
- 2019 – Kirjálâšvuođâ staatâpalhâšume[1]
Fáádást eres soojijn
[mute | mute käldee]
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Eeva Kilpi.
Käldeeh
[mute | mute käldee]- ↑ 1,00 1,01 1,02 1,03 1,04 1,05 1,06 1,07 1,08 1,09 1,10 1,11 Kalemaa, Kalev: Kilpi, Eeva (1928 - ). Helsig: Suomâ Kirjálâšvuođâ Servi, 2004. Tyeje nettiversio (čujottum 13.3.2022). (suomâkielân)
- ↑ Suomen kirjallisuuden käännökset Suomâ Kirjálâšvuođâ Servi. Čujottum 13.3.2022. (suomâkielân)
- ↑ 3,0 3,1 3,2 Kaskela, Markku: Eeva Kilpi - elämän evakkona Jano - Runouslehti kaikille. Čujottum 13.3.2022. (suomâkielân)
