Njuškii siskáldâsân

Cissáátivgâ

Wikipedia:st
Cissáátivgâ
Pinguicula vulgaris
Tile LC (eellimvuáimálâš)[1]
Tile Suomâst LC (eellimvuáimálâš)[2]
Tieđâlâš luokittâllâm
Doomeen Sellâvááimusliih Eucarya
Kodde Šadoh Plantae
Tävgi Pocceešadoh Tracheophyta
Vyelitävgi Kukkee šadoh Angiospermae
Luokka Kyevtalgâlostâsiih Magnoliopsida
Lahko Lamiales
Hiäimu Čäciherttâšadoh Lentibulariaceae
Suuhâ Pinguicula
Šlaajâ vulgaris

Cissáátivgâ (Pinguicula vulgaris) lii šaddo, mii šadda käldein, riddoin, čäcijeegijn já eres lahtâ soojijn, mutâ meiddei tuoddârijn. Cissáátivgâ kiävttá tiivrijd raavvâdamnâsin.[3]

Cissáátivgâ suomâkielân já eres sämikieláid

[mute | mute käldee]

Stuárudâh já olgohäämi

[mute | mute käldee]

Cissáátiivgâ liäđus lii tiivgâ hámásâš.[3]

Kiävttu

[mute | mute käldee]

Cissáátiivgâst láá puáris kevttimvyevih. Ko cissáátiivgâ loostah piäijojeh lieggâ miälkán, muttoo mielkki suvremiälkán, mii lii vanneepime teikkâ pimemuđusâš. Nubbe puáris vyehi lii mielhi suvrodem kuškâdum teikkâ millum cissáátiivgâ loostâin. Šaddo levâttui mielkkilite siäinán já mielkki muttoo suvrâsin. Kuálmád vyehi lii sillim. Ko mielhi liäšku sillei, mast láá vorâs cissáátiivgâ loostah, valmâštuvvoo pime. Puoh tágárijn vuovijguin mielhist finnee suvre, main puáhtá suvrodiđ čuávuvâš tove. Skandinavialijn kielâin cissáátiivgâ nommâ lii-uv pimerääsi.[3]

Cissáátiivgâ loostâin finnee sääpi, moiguin puáhtá pyerediđ haavijd kuusâi njiižijn teikkâ kovŋiđ tiihijd uáivist. Sääpi puáhtá kevttiđ nuhtán teikkâ tom puáhtá čaacciđ piellivâsoljon. Tággáár oljo puávtáččij kevttiđ meiddei ulmui haavij pyereedmân.[3]

Kiävttu sämmilij kulttuurist

[mute | mute käldee]

Aaibâs vises tiätu eidu tast, ete sämmiliih liččii kiävttám cissáátiivgâ ij lah. Ruotâ Laapist tiätu tom kevttimist lii, mutâ vissásávt ij pyevti ettâđ, ete lijjii-uv sij sämmiliih.[3]

Kovegalleria

[mute | mute käldee]

Käldeeh

[mute | mute käldee]
  1. IUCN Red List Čujottum 22.11.2022 (eŋgâlâskielân)
  2. Pertti Uotila: Cissáátivgâ – Pinguicula vulgaris Suomen Lajitietokeskus. 2019. Čujottum 22.11.2022. (suomâkielân)
  3. 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 Ukkonen, Kirsi: ANARŠKIEL ŠADDONOOMAH - Noomâi etymologia já šadoi kiävttu purrâmâššân já tiervâsvuođâ naanoodmist (PDF) (Pro gradu -tuuđhâlm) 2017. Oulu ollâopâttâh. Čujottum 12.2.2022.