Čäcisäplig

Wikipedia:st
Njuškii navigistmân Njuškii ucâmân
Čäcisäplig
Arvicola amphibius
(Linnaeus, 1758)
Arvicola terrestris.jpg
Tile LC (eellimvuáimálâš)
Tile Suomâst LC (eellimvuáimálâš)[1]
Status iucn3.1 LC smn.svg
Tieđâlâš luokittâllâm
Doomeen Sellâvááimusliih Eucarya
Kodde Elleekodde Animalia
Uáiviráiđu Savosuonâsiih Chordata
Vyeliráiđu Čielgitávtáliih Vertebrata
Luokka Njomâtteijeeh Mammalia
Lahko Jursseeh Rodentia
Vyelilahko Säpliglágáneh jursseeh Myomorpha
Paječerdâ Muroidea
Čerdâ Cricetidae
Vyeličerdâ Muoldâgeh Arvicolinae
Suuhâ Čäcisäpligeh Arvicola
Šlaajâ amphibius

Čäcisäplig (Arvicola amphibius ovdil Arvicola terrestris) lii Koskâ- já Tave-Euroopâst sehe Taveviestâr-Aasiast tiättojeijee jursseešlaajâ. Čäcisäplig ij lah rávhuidittum šlaajâ Suomâst.[2]

Olgohäämi[mute | mute käldee]

Čäcisäplig lii muoldâgin viehâ styeres já kuhesseeibâg. Ton rummâš kukkodâh lii 11–21 cm, já seeibi kukkodâh lii 6–13 cm. Čäcisäplig tiäddá suulân 70–280 g. Ton almolâš ivne lii tevkkâd. Selgipeeli puáhtá leđe meid čappâd, já čuávjipeeli lii kuovgâdub – motomin ruopsisruškâd.

Lavdâm já eellimpiirâs[mute | mute käldee]

Čäcisäplig lavdâm

Čäcisäplig lii vijđásávt levânâm šlaajâ. Viestârist tot tiättoo RanskaastBritanniast, kost ton eellimkuávlu juátkoo EuroopRuošâ čoođâ Siberian Lenajuuvâ liähán já Baikaljáávrán. Tavveen čäcisäplig tiättoo tave näpikiärdu räi já mäddin IranistAlda-nuorttân. Suomâst čäcisäpligeh tiättojeh Suomâluovtâst aainâs-uv Oulu aloduv räi.

Čäcisäplig lii vuáháduvvee šlaajâ já tot iälá jieškote-uvlágánijn eellimpirrâsijn juuvâi, viirdij já jeegij pirrâ. Čäcisäplig tiättoo meid motomin niijtoin, piälduin já muorâkaardijn. Keessiv šlaajâ mákkoo lahtâ kuávluin já čääsi aldavuođâst, tego jeegijn já aijuin. Lii uáinistâm, ete tälviv čäcisäplig värree koške kuávlun, kost tot áásá koške enâmân kuáivum vuovdâin.

Lattim[mute | mute käldee]

Čäcisäplig vuájá pyereest já máttá meid puohčâđ, mutâ olgojiešvuovij tiet tot ij lah vuáhádum čäcielimân. Čäcisäplig iälá táválávt eennâmvuálááš vuovdâin, mutâ sáttá eelliđ meid tulve kárdum poovnâst tâi čääsist leijee mievtâst. Čäcisäplig kuáivumpargoin šoddâm lejeh láá siämmáálágáneh ko eennâmsäplig kuáivum lejeh.

Raavâd[mute | mute käldee]

Čäcisäplig ravâdin láá puohlágáneh šadoh já toi uásih. Motomin čäcisäplig puáhtá puurrâđ elleeraavvâd. Tot porá muorâi veedijd, motomin meid koorâid sehe jävriruávuid, jävrihoošijd já vuojâraasijd. Čäcisäplig norá ruotâsšaddoid já ruonnâsijd eennâmvuálááš vuággusis.

Lasanem[mute | mute käldee]

Čäcisäpligist láá maaŋgah piäsáduvah keessiv, main pyehtih leđe 2–9 čivgâd. Táválávt čiivgah láá kuittâg 4–6. Vuosmuš piäsádâh šadda cuáŋui-vyesimáánust já eidu šoddâm čiivgâid puáhtá uáiniđ vala čohčâmáánust-uv. Piäju lii táválávt eennâm vyelni, mutâ čäcisäplig puáhtá rähtiđ piäjus meid čääsi pirâstittem mievtâst. Čäcisäplig šadda suhâjuátkimahan kyevti mánuppaje ahasâžžân, mii meerhâš tom, ete tooláá kiđđuv šoddâm čiivgah pyehtih lasaniđ vala siämmáá ive ääigi.

Käldeeh[mute | mute käldee]

  1. Thomas Lilley: Čäcisäplig – Arvicola amphibius Suomen Lajitietokeskus. 2019. Čujottum 30.3.2022. (suomâkielân)
  2. Laji.fi - Vesimyyrä Čujottum 1.11.2021 (suomâkielân)
Jurgâlus
Taat artikkâl teikkâ uási tast lii jurgâlum teikkâ toos láá uccum tiäđuh ereskielâlâš Wikipedia artikkâlist.
Algâalgâlâš artikkâl: fi:Vesimyyrä