Vuodduuh
Vuodduuh (orjâlâškielân vuoddagat já suomâkielân paulat) láá kammui kiessâm várás čuoldum tâi njuškottum päädih. Toh kiävttojeh vuodâkammuiguin, moid kalga kiessâđ vuodduid kammuu ruoijâs já jyelgi pirrâ jyelgiruottâsist pajaskulij (ruojâs álgá suulân jyelgiruottâs puotâ). Vuodduuh iä kevttuu snoorrâmpäddikammuiguin adai kurekammuiguin, maid kalga čoonnâđ tegu táválijd lädikammuid-uv.[1]
Uásih
[mute | mute käldee]Vuodduin láá nelji uási: čeve, jieš vuodâ, párgáldâh já tieppi. Vuodâčeve lii vuodâlaaigijn ruvdejum teikkâ šišneest rahtum päddi, moin vuodâ kiddejuvvoo kammuu várvoid. Jieš vuodâ lii ullolaaigijn njuškottum (hervâttes argâvuodduuh) teikkâ čuoldum (hervâvuodduuh). Párgáldâh lii vuodduu kukkosâš ullolaaigijn pärgidum teikkâ šnjirriittum segis päddi, mii kiässoo kiessum vuodduu oolâ vuáluskulij. Tieppi lii párgálduv keejist, já tom puáhtá sirdeđ nuuvt ete tot lii muččâdávt – ij kevttuu argâpeeivi pargoin. Vuoddui čiäpátteh pärgiduvvojeh čuoldum vuodduu keejist pááccám čuožžâmijn tâi sierânâs čuožžâmijn já párgálduvah sierânâs čuožžâmijn. Čiäpáttin puáhtá kevttiđ kezis šišnestielâsijn ponjeldum koorcâ, talle meiddei vuodduu keeji ferttee huolâttiđ šišnijn. Vuoddui oosij kiddimsaje oolâ kuárroo leđđeestielâs.[1]
Kovoshäämih
[mute | mute käldee]Nisonijn já almain láá jieijâs kovoshäämih. Nisonij vuoddui kovoseh láá episymmetriliih. Vuoddui vuáđuivnen puáhtá leđe čappâd tâi ruopsâd. Máhđulâš vuáđuivne lii meid čuovjâd. Kovoseh láá ruopsâdeh, fiskâdeh já ruánááh. Nisonijn láá uccáásiähá vuodâhervâmaalih. Almai vuoddui kovoseh láá symmetriliih, já valjiittâs lii vijđásub ko nisonij vuodduin. Vuáđuivnen lii táválávt vielgâd, mut tot puáhtá leđe meiddei fiskâd. Kovoseh láá ruopsâdeh, ruánááh já čuovjâdeh. Kovosrađeh šaddeh čuožžâmijn väljejum laaigijn.[1]
Käldeeh
[mute | mute käldee]- ↑ 1,0 1,1 1,2 Brecciaroli, Fabrizio: Anarâš nissoon vuodduuh. Anarâš-kalender 2023, 2023. Anarâškielâ servi ry.