Vyeimi (fyysiik): Iäruttâs siijđo versioi kooskâst
Njuškii navigistmân
Njuškii ucâmân
ei muokkausyhteenvetoa
sEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Raddalâs 1
'''Vyeimi''' ({{k-la|fortis}}, tubdâldâh '''''F''''') lii [[fyysiik|fysikâst]] vuáruvaikuttâs styeresvuođâ kovvejeijee [[stuárus|vektorstuárus]]. [[Aalmugijkoskâsâš ohtâdâhvuáhádâh|SI-vuáháduvvâst]] vyeimi ohtâdâh lii [[Newton (ohtâdâh)|Newton]] já ohtâduv tubdâldâh N. SI-vuáháduv vuáđuohtâdâhhân Newton lii <math>\text{N}=\frac{\text{kg}\cdot \text{m}}{\text{s}^2}</math>.
Káppálâhân čyeccee olesvyeimi muttá káppáluv jototile. [[Mekaniik vuáđulaavah|Newton II
Puoh vyeimih šaddeh káppáluvâi koskâsâš [[vuáruvaikuttâs]]âst. [[Mekaniik vuáđulaavah|Newton III
Makroskooppisâš káppálâhân vaigutteijee vuoimijd puáhtá jyehiđ kyevti juávkun: kuoskâttâs- já káidusvuoimijd. Kuoskâttâsvyeimih, tego [[kaco]] já tuuvdâvyeimih, tiättojeh talle ko káppáluvah kuoskâtteh nubijdis. Káidusvyeimih, ovdâmerkkân [[gravitaatio]] sehe šleđgâ- já magneetvyeimih, vuod vaigutteh kukken já toi sirden tuáimih jieškote-uvlágán [[kiekki (fyysiik)|kiedih]]. Aatoomfyysiik lii kuittâg-uv čáittám, ete puoh kuoskâttâsvyeimih šaddeh šleđgâmagneetlâš vuáruvaikuttâsâst.
| |||