Vyeimi (fyysiik): Iäruttâs siijđo versioi kooskâst

Njuškii navigistmân Njuškii ucâmân
17 merkkiä lisätty ,  1. syeinimáánu 2021 tme 10:17
ei muokkausyhteenvetoa
sEi muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
'''Vyeimi''' ({{k-la|fortis}}, tubdâldâh '''''F''''') lii [[fyysiik|fysikâst]] vuáruvaikuttâs styeresvuođâ kovvejeijee [[stuárus|vektorstuárus]]. [[Aalmugijkoskâsâš ohtâdâhvuáhádâh|SI-vuáháduvvâst]] vyeimi ohtâdâh lii [[Newton (ohtâdâh)|Newton]] já ohtâduv tubdâldâh N. SI-vuáháduv vuáđuohtâdâhhân Newton lii <math>\text{N}=\frac{\text{kg}\cdot \text{m}}{\text{s}^2}</math>.
 
Káppálâhân čyeccee olesvyeimi muttá káppáluv jototile. [[Mekaniik vuáđulaavah|Newton II -laavâ]] mieldi stađâvyeimi <math>\bar{F}</math> addel káppálâhân, mon [[massa]] lii <math>m</math>, [[jođálmittemvuotâ|jođálmittemvuođâ]] <math>\bar{a}</math> nuuvt, ete <math>\bar{F}=m\bar{a}</math>.
 
Puoh vyeimih šaddeh káppáluvâi koskâsâš [[vuáruvaikuttâs]]âst. [[Mekaniik vuáđulaavah|Newton III -laavâ]] mieldi kyevti káppáluv vuáruvaikuttâsâst kuábáš-uv káppálâh čuácá nuubán siämmáá stuorrâ, mut vyestikevâdis vyeimi.
 
Makroskooppisâš káppálâhân vaigutteijee vuoimijd puáhtá jyehiđ kyevti juávkun: kuoskâttâs- já káidusvuoimijd. Kuoskâttâsvyeimih, tego [[kaco]] já tuuvdâvyeimih, tiättojeh talle ko káppáluvah kuoskâtteh nubijdis. Káidusvyeimih, ovdâmerkkân [[gravitaatio]] sehe šleđgâ- já magneetvyeimih, vuod vaigutteh kukken já toi sirden tuáimih jieškote-uvlágán [[kiekki (fyysiik)|kiedih]]. Aatoomfyysiik lii kuittâg-uv čáittám, ete puoh kuoskâttâsvyeimih šaddeh šleđgâmagneetlâš vuáruvaikuttâsâst.
493

muokkausta

Navigistemvaljiittâh