Čevđimuocâ
| Čevđimuocâ Tinea pellionella (Linnaeus, 1758) |
|
|---|---|
 |
|
Tieđâlâš luokittâllâm |
|
| Doomeen | Sellâvááimusliih Eucarya |
| Kodde | Elleekodde Animalia |
| Uáiviráiđu | Lođâsjuálgásiih Arthropoda |
| Vyeliráiđu | Kuuđâjuálgásiih Hexapoda |
| Luokka | Tivreh Insecta |
| Lahko | Piäivááloddááh Lepidoptera |
| Vyelilahko | Glossata |
| Hiäimu | Muosah Tineidae |
| Vyelihiäimu | Tineinae |
| Suuhâ | Tinea |
| Šlaajâ | pellionella |
Čevđimuocâ (Tinea pellionella) lii Tineidae-hiäimun kullee piäivááloddááš, mii tiättoo ubâ Suomâst.[1]
Olgohäämi[mute | mute käldee]
Čevđimuosâ suájákeejij koskâ lii 9–15 mm.[1][2]
Suoksâ[mute | mute käldee]
Čevđimuosâ suoksâ iälust luudij piervâlijn já piervâlpasâttâsâin purâmáin puuzâid. Tobbeen tot puáhtá rävisin kirdeđ ulmuu vistijd pillediđ čeevđijd já ullopihtsijd. Suoksâ kođá jieijâs pirrâ uánihis poccee, mon tot fievrid ovttuu fárustis. Čevđimuocâ ij kyeđe maŋŋaalsis suátkáás já nuovviis luodâ, pic ton puurrâm rääigih láá stuárráh já robdâidis peeleest šolbâdeh.[3][4]
Purrâmâšvalje[mute | mute käldee]
Čevđimuosâ purrâmâšvalje lii čuuvtij maaŋgâpiälásub ko pivtâsmuosâ. Tot pilled čeevđijd já ullokággáid luuptâin já museoi kolmâ vuárháin, mut sáttá tot kale puáttiđ siisâ-uv. Čevđimuocâ puáhtá cevziđ kuhháá-uv pivtâsleejeest. Tálvástâllâm kolmâsin kuođđum tuuváást luhostuvá pyereest, jis syeji já raavâd lii tuárvi.[3][4]
Tuššâdem[mute | mute käldee]
Ko haalijd tuššâdiđ muosâid, te čeevđijd já kággáid kalga cirgottiđ mirkkâaerosoláin, tâi taid puáhtá tuálvuđ tälviv olgos, jis puolâš lii ucemustáá -30 °C já toollâđ taid tobbeen oho ääigi, motomin joba kuhheeb-uv ääigi. Čevđimuocâ lii uáli raše čuovân, nuuvt et koolgah kustiđ já piegguuttiđ tekstiilijd mädigávt.[3][4]
Fáádást eres soojijn[mute | mute käldee]
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Čevđimuocâ.
Käldeeh[mute | mute käldee]
- ↑ 1,0 1,1 Tinea pellionella | Yleiskuvaus | Suomen Lajitietokeskus laji.fi. Čujottum 29.9.2022. (suomâkielân)
- ↑ Tinea pellionella www2.nrm.se. Čujottum 29.9.2022. (ruotâkielân)
- ↑ 3,0 3,1 3,2 Mattus, Ilmari: Muosah. Anarâš-kalender 2011, 2011. Anarâškielâ servi ry.
- ↑ 4,0 4,1 4,2 Vaatekoi Hyönteismaailma. Čujottum 29.9.2022. (suomâkielân)