Piälppáájäävri meccikirkko
Piälppáájäävri meccikirkko (suomâkielân Pielpajärven erämaakirkko) lii suullân 10 kilomeetter keččin Aanaar markkânist, Aanaarjäävri taavaapeln.
Piälppáájäävri riddoost lâi anarâšâi tovláá tälvisijdâ já Aanaar kuávdáš ovdil ko tááláš Aanaar markkân šodâškuođij Juvduujuuvâ njáálmán. Piälppáájäävri kirkko lâi kiävtust tassaaš ko uđđâ kirkko valmâštui Aanaar markkânân 1800-lovo loopâst.
Onnáá peeivi Piälppáájäävri kirkko lii keessiv pivnohis vihkâmkirkko. Kirhoost uárnejuvvoo meiddei immeelpalvâlus pessijái já jonsahpeeivi. Kirho kuuvl jotá 5-kilomeettersâš luándupäälgis.[1][2]
Historjá
[mute | mute käldee]Piälppáájäävri vuossâmuš kirkko valmâštui jo 1640-lovvoost. Kirho muččâdvuođâst iä lah siäilum tiäđuh ige tot lamaš stuáruduvâs peeleest (6,9 × 5,5 m) stuárráb ko kappel. Juo tállán valmâštum maŋa tot lâi liijgás ucce anarâšâi tárboid.[2]
Uđđâ kirho huksim šoodâi äigikyevdilin 1700-lovo pelimuddoost, ko puáris kirkko lâi peessâm liäggásiđ masa viirrâmtilán. Piälppáájävri tááláá kirho huksimpargoh algâttuvvojii ive 1752, já tot valmâštui ive 1760. Uđđâ kirkko huksejui vissâ-uv puáris kirho oolâ, nuuvtko tallaa ääigist lâi vyehhin.[2]
Kirkko aitârdui kuhes ääigi merikooskâi, mut 1800-lovo pelimudo maŋa ton hoittám kiäppánij. Kirkko peesâi-uv liäggásiđ nuuvt čuuvtij, et tiivoodmist luoppui viijmâg ollásávt. Uđđâ kirkko meridui huksiđ pyerebij jotteemohtâvuođâi pellâs Juvduu njáálmán, kuus tááláš Aanaar markkân lâi šodâškuáttám. Ko uđđâ kirkko valmâštui ive 1888, te paasij Piälppáájävri kirkko meddâl kiävtust.[2]
Piälppáájävri kirkko valdui uđđâsist kiävtun ive 1940. Aanaar markkân kirkko lâi tuššâm ovdláhháá siämmáá ive tälvisuáđi pommittâsâin, já Avveel rukkoosvisteest lâi rahtum koskâpuddâsâš kirkko. Aanaarliih kuittâg meridii toollâđ jonsahpeivi immeelpalvâlus Piälppáájäävrist. Tast šoodâi ärbivyehi, mii juátkoo ain-uv.[2]
Ive ärbikuávlu
[mute | mute käldee]Piälppáájävri kirkko väljejui ive 2021 ärbikuávlun. Valjim vuáđudui toos, ete Piälppáájäävri kirhoost já kirkkokiedist láá sämmilâš kulttuurhistorjáliih áárvuh já luánduáárvuh. Tot lii väldikodálávt merhâšittee rahtum piirâs. Ton lasseen kirkkokieddi lii väldikodálávt mávsulâš ärbibiotoop já saje lii toovlášmuštolaavâst suojâlum fastâ toovlášpasâttâs.[3]
Häämi
[mute | mute käldee]Kirkko lii häämis peeleest masa täsiverdisâš ristâkirkko. Stuáruduvâs peeleest tot lii tave-mäddisundeest 14 meetterid já nuorttâ- viestârsundeest 13,6 meetterid. Viestârriistâ jotkân huksejui iivij 1760–1766 kiällustaappâl, mon vyeliuási tuáimá kirho viäskárin. Luuptah láá tave- já viestârriistâin. Juovviis kirkkoeennâm pirâstit čeepiht rahtum sibžesäiđi. Kirho aldasijn ij lah hävdieennâm, ko jamižeh hävdiduvvojii piäđui keežild Äijihjoorŋâ Hävdieennâmsuolluid.[2]
Fáádást eres soojijn
[mute | mute käldee]- Piälppáájäävri meccikirkko (Huksimärbiregister) Kulttuurpirrâs palvâlus kyppi.fi. Museovirgádâh. (suomâkielân)
Käldeeh
[mute | mute käldee] |
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Piälppáájäävri meccikirkko. |