Päikkisäplig

Wikipedia:st
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Päikkisäplig
Mus Musculus
(Linnaeus, 1758)
House mouse.jpg
Tile LC (eellimuvuáimálâš)
Tile Suomâst LC (eellimvuáimálâš)
Status iucn3.1 LC smn.svg
Tieđâlâš luokittâllâm
Doomeen Sellâvááimusliih Eucarya
Kodde Elleekodde Animalia
Uáiviráiđu Savosuonâsiih Chordata
Vyeliráiđu Čielgitávtáliih Vertebrata
Luokka Njomâtteijeeh Mammalia
Vyeliluokka Theria
Uásiluokka Vuosâmaadâlâš njomâtteijeeh Eutheria
Lahko Jursseeh Rodentia
Vyelilahko Säpliglágáneh jursseeh Myomorpha
Paječerdâ Muroidea
Čerdâ Muridae
Vyeličerdâ Eidusiih rotáh já säpligeh Murinae
Suuhâ Päikkisäpligeh Mus
Šlaajâ musculus

Päikkisäplig (Mus musculus) lii uccâ jursseešlaajâ, mii iälá olmoošaassâm aldavuođâst. Päikkisäplig lii algâaalgâst vuálgus Indiast, mutâ tot lii majemui 8 000 ive ääigi levânâm stuorrâ uásán maailm kuávluin, iänáážin ulmuu vievâst.[1] Päikkisäplig ij lah rávhuidittum šlaajâ Suomâst.[2]

Olgohäämi[Mute | Mute käldee]

Päikkisäplig lii 7–10 cm kukke, já tast lii 5,5–9,5 cm kukkosâš seibi. Päikkisäplig puáhtá teddiđ joba 33 g. Päikkisäplig lii tääsilávt ruškisräänis, mutâ ton selgipeeli lii kuovgâdub ko čuávjipeeli. Päikkisäplig lii masa siämmáá styeres ko lädisäplig.[3]

Päikkisäplig olgohäämi já eellimvyevih mulsâšudeh ennuv. Taksonomeh láá juáhám šlaajâ maŋgáid juávhoid. Motomin juávhuh láá oonnum siämmáá šlaajâ eres eennâmtieđâlâš vyelišlaaijân, motomin vuod sierâ, mutâ aldasuhâlâš šlaaijân. SuomâstRuotâst tiättojeijee juávkku lii almolâš Tave- já Viestâr-Euroopâst, já tot iälá táválávt ulmuu aldavuođâst. Taat juávkku lii almolávt oonnum sierâ vyelišlaaijân Mus musculus musculus.[1]

Päikkisäplig lavdâm – šlaajâ váilu tuše Maadânanamist.

Lavdâm[Mute | Mute käldee]

Tááláá ääigi päikkisäplig iälá masa pirrâ maailm, tot váilu tuše Maadânanamist.[4] Päikkisäplig luándulâš eellimpirrâseh láá meecih já sinoenâmeh, mutâ šlaajâ lii iällám ulmuu aldavuođâst jo tuháttijd iivijd. Päikkisäpligist lii távjá lamaš háittun sehe ulmui ete algâalgâlâš luándun.

Päikkisäplig iälá ulmuu aldavuođâst, ovdâmerkkân tááluin, valjeaaitijn, kiällárijn já purrâmušaaitijn sehe keessiv meid piälduin já toi roobdâin.[2]

Eellimvyevih[Mute | Mute käldee]

Päikkisäpligeh, moh eelih ulmuu aldavuođâst, láá puohporreeh. Keessiv ko toh maneh rakânâsâi ulguubel, toh kevttih ravâdin sehe luánduvárásij šadoi ete viljâlemšadoi siemânijd. Elleeravâdin láá eromâšávt tivreh.

Ulmuu aldavuođâst päikkisäplig puáhtá lasaniđ pirrâ ive. Niŋálâs šadda suhâjuátkimahan kyevti mánuppaje ahasâžžân já puáhtá čivgâđ joba 10 piäsádâhhâd, main láá 3–10 čiivgâd. Čuávjiäigi lii 20–23 peivid. Luándust päikkisäpligeh lasaneh tuše keessiv.[1]

Käldeeh[Mute | Mute käldee]

  1. 1,0 1,1 1,2 Bjärvall,Anders & Ullström, Staffan: Suomen nisäkkäät. Helsinki: Otava, 2011.
  2. 2,0 2,1 Siivonen, Lauri & Sulkava, Seppo: Pohjolan nisäkkäät. Keuruu: Otava, 1994.
  3. Bjärvall, Anders & Ullström, Staffan: Euroopan nisäkkäät. Helsinki: Tammi, 2003.
  4. Laaksonen, Juha & Lumiaro, Riku: 1000 ilmiötä Suomen luonnosta, Utelias kettu ja muita nisäkkäitä. Helsinki: Tammi, 2016.
Icono de traducción.svgTaat artikkâl lii jurgâlus
Taat artikkâl lii puohrâkkân teikkâ uásild jurgâlum suomâkielâ Wikipedia artikkâlist «Kotihiiri».