Nuorttâlij asâidittemhistorjá

Nuorttâlâš enni já suu párnááh Syennjilsiijdâ tälvisiijdâst ive 1932

Nuorttâlij asâidittemhistorjá kieđâvuš nuorttâlij aalmug asâidittemhistorjá já ton muddoid.

Nuorttâlij ärbivuáváliih aassâmkuávluh láá lamaš Suomâ já Taažâ Sämikuávlu tavenuorttiioosijn já Ruošâ peln Kuáládâhnjaargâ taveviestâruásist. Kuávlun kullii čiččâm sijdâd: Njiävđám, Paččvei, Piäccám, Myetki, Syennjilsijdâ, Njuottiijävri já Sarves, main juáhháást lâi jieijâs tälvisijdâ.

Nuorttâlij ärbivuáválii eellimvyevist koskâsâš äšši lâi varriistâllâm, mii tábáhtui tälvi-, kiđđâ-, kesi- já čohčâsojij kooskâst. Varriistâllâm vuáđudui kuávlu kuálástemmáhđulâšvuođáid. Tälviv ulmuuh assii ohtsii tälvisiijdâst já miäcástii já kuálástii. Kiđđuv perruuh värrejii jieijâs suhâkuávloid kuálástiđ já miäcástiđ. Poccuuh kiävttojii ulmui já tävirij fievridmân já meiddei hokâttâsellen koddepivdoost.

Tarto ráávhust ive 1920 nuorttâlij aassâmkuávlu rätkejui kyevti uásán. Taan ohtâvuođâst meid ärbivuáválij eellimvuovij paijeentoollâm šoodâi vaigâdubbon, tastko varriistâllâmkiäinuh potkânii. Paččvei, Piäccám já Syennjilsijdâ šoddii uássin Suomâ. Myeđhi, Njuottiijäävri já Sarva siijdah šoddii Sovjetlito uássin. Njiävđám siijdâ kuávlust šoodâi Taažâ kunâgâskode uási jo tolebiššáá. Nube maailmsuáđi maŋa Suomâ monâttij Piäccám kuávlu Sovjetliiton, já talle Paččvei já Syennjilsiijdâ nuorttâliih evakuistojii Suomân.

Nuorttâliih värrejii uđđâ fastâ aassâmsoojijd ivij 1949–1952. Piäccám nuorttâliih värrejii Njellim kuávlun, Paččvei nuorttâliih Kiđđâjáávrán já Syennjilsiijdâ nuorttâliih Njiävđám kuávlun suullân 50 kilomeetter kukkosii stielâsân Njižžjäävrist Kaareehjuuhân, já taat kuávlu kuččuuškuođij Čevetjävrin. Taan asâmân ij innig kuullâm ohtsâš tälvisijdâ iäge varriistâlmehkin, pic nuorttâlij ohtâkiärdánis rakânâsâid huksiittij Suomâ staatâ.