Njäähi
| Njäähi Lota lota (Linnaeus, 1758) |
|
|---|---|
 |
|
| Tile | LC (eellimvuáimálâš)[1] |
| Tile Suomâst | NT (čalmeestoonnum)[2] |
 |
|
 |
|
Tieđâlâš luokittâllâm |
|
| Kodde | Elleekodde Animalia |
| Uáiviráiđu | Savosuonâsiih Chordata |
| Vyeliráiđu | Čielgitávtáliih Vertebrata |
| Pajeluokka | Tähtikyeleh Osteichthyes |
| Luokka | Actinopterygii |
| Vyeliluokka | Neopterygii |
| Lahko | Torskekyeleh Gadiformes |
| Hiäimu | Njäävih Lotidae |
| Suuhâ | Lota |
| Šlaajâ | lota |
Njäähi (Lota lota) lii kyelišlaajâ, mii kulá torskekuolij laahkon.
Olgohäämi[mute | mute käldee]
Njäävi ruškissiähá čáppájeijee čuomâ lii čeevđilágán já njivláá. Olgohäämis peeleest njäähi sulâstit tuáŋgis kyevdi. Tom ij älkkeht pyevti siäivuttiđ Suomâ eres kyelišlaajáid.[3]
Tiettum já eellimpirâsvátámušah[mute | mute käldee]
Njäävi vijđánemkuávlu luávdá taavaapiäláá eennâmpállupele čuásidis já liähmus jävričaasijd. Suomâst tot lii táválâš ubâ enâmist. Njäähi lii levânâm Nuorttâmeerâ riddokuávluin ain Säämi tuodârpajosij javrijd já uccâ juvvijd-uv. Keessiv liijkás luškee uccâ, já cuávis ladduin njäähi váilu já tuolvâm čaasijd tot koorvâš. Ponneest iälusteijee já lasaneijee njäähi váátá-uv valjaashappisâš čääsi. Kolmâ já putes Aanaarjävri lii-uv njááhán miellâsâš piirâs, tobbeen ko ain kávnoo vissásávt čuásidis čääci kesipaahâin-uv, 95 meetter Čyeimimsuolluu kieŋâlâs räi.[3]
Ravâdâs já šoddâm[mute | mute käldee]
Njäähi lii snielâhis. Aldasáid puško viärdádâs piätukyeli. Čivgân njäähi-uv porá elleeplaŋkton cuávis riddočaasijn, sirdâšuvá maŋeláá stuárráábáid ponne-elleid já álgá kevttiđ kyeliravâdâs nyevt 20 senttisâžžân. Aanaarjäävrist riäská já kieŋâlâsâst iälusteijee reevâs, muikku já ryevdikyeleh láá njäävi evvis, iäge tom pyevti karveđ ubâ ráávdu já kuávžurgin čiivgahkin. Kannibalism lii Aanaarjäävri njaavijn viehâ táválâš. Távjá stuárráábij njaavij čoolijn kávnojeh uccâ njávvááh. Meid jáámmám kyeleh tohhejeh hajâ- já tobdoááicus vievâst skammâiijâst ravâdâs occee njááhán. Meeinijd tot meid porá, láába motomin kavnum 4-kiilusii njäävi čuávjist 1,5 kiilu šaapšâ já muuiku meeinih.[3]
Suomâ stuárráámus njäähi lii tiäddám 15,5 kiilud. Aanaarjäävrist láá kuddum tyellitälli njäävih 5 kiilu kuábbáá-uv pelni. Kiilu tiäđu uulâtmân puáhtá Aanaarjäävrist puárisin-uv ellee njäävist moonnâđ 10 ihheed, veikkâ jotelumosšaddosiih njäävih kiergâneh siämmáá ääigist juo muádikilusâžžân.[3]
Kuuđđâmahe já lasanem[mute | mute käldee]
Kuuđđâmave njäähi uulât 2–7-ihásâžžân. Kođo tábáhtuvá koskâtäälvi, mađe taveláá já Aanaarjäävrist táválávt kuovâmáánu loopâst ain njuhčâmáánu aalgân. Kuuđđâmsajan usâdittijn já juo tađe ovdeláá, tot liihâd iäljárávt já njäävi koskâtäälvi kođopivdem lii jieškote-uv kuávlust Suomâ lamaš tergâd. Cuávis 1–3 meettersâš čáácán njäähi táválávt mana kuuđđâđ, ereslasseen káárguh já čievrâponeh láá njäävi kuuđđâmsajeh. Njäävi meini lii uáli uccâčoolmâg (luoddiittâh 1 mm). Stuorrâ njäävist meiničalmeh pyehtih leđe maaŋgah miljovneh. Njäävi čiivgah kočâtteh korâidis jieŋâi suddâm ääigi.[3]
Pivdem já kevttim[mute | mute käldee]
Njäähi lii tälvipivdei kyeli. Enâmustáá kevttum pivduseh láá viermi, sieptâsvagge, lääni, katiska já tälvivuoggâ. Aanaarjäävrist lii ärbivuáválávt njäähi pivdum kođoääigi muorâst rahtum njähipuáđuigijn, moi pasâttâsah jaavrijn kávnojeh maaŋgâi soojij. Njäähi lâi-uv tovláá anarâšân čuuvtij tergâdub tälvikyeli ko tááláá ääigist. Njäähi lii erinomâš vuoššâmkyeli já ton meini lii meid hersku. Tovle vuojâttes njäähi meid kuškâdui.[3]
Fáádást eres soojijn[mute | mute käldee]
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Njäähi.
Käldeeh[mute | mute käldee]
- ↑ Burbot iucnredlist.org. Čujottum 7.3.2023. (eŋgâlâskielân)
- ↑ Väinölä, Risto: Njäähi – Lota lota Suomen Lajitietokeskus. 2019. Čujottum 30.3.2022. (suomâkielân)
- ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 Morottaja, Matti: Njäähi. Anarâš-kalender 2002, 2002. Anarâškielâ servi ry.