Lea Laitinen

Wikipedia:st
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lea Laitinen
Šoddâm cuáŋuimáánu 22. peeivi 1946
Järvenpää
Pargo
Instituut Helsig ollâopâttâh
Tutkâmfáddá suomâkielâanarâškielâ morfosyntakssemantiik
Peerâ
Vanhimeh Eino Luomi
Helmi Melamies
Pelikyeimi Heikki Laitinen
Párnááh Tuomas Laitinen (š. 1974)
Martti Laitinen (š. 1984)

Lea Marjatta Laitinen (j.s. Luomi; š. cuáŋuimáánu 22. peeivi 1946, Järvenpää, Suomâ) lii syemmilâš filosofia tuáhtár já Helsig ollâopâttuv suomâkielâ professor emerita.

Eellim[Mute | Mute käldee]

Lea Laitinen šoodâi cuáŋuimáánu 22. peeivi 1946 Järvenpääst, Uđđâeennâm eennâmkoddeest. Suu eeči lâi Savost šoddâm, mut jo škovlâkandân Maadâ-Suomâ Järvenpään eejis fáárust varrim Eino Luomi, já suu enni lâi suáđigillâš Helmi Melamies. Suoi uápásmuin suátiääigi Kyelijäävrist, naajáin já varrijn Järvenpään. Sunnui šoddii nelji párnáá, kiäin ohtâ finnij nommân Lea. Párnááh vazzii taalvijd Järvenpää ohtsâšškoovlâ já keesij sij ellii Suáđigilist kolliistâlmin ááhus já huolhijdis. Sist lijjii nelji ennuu tobbeen, kiäin ohtâ lâi puásuialmai.[1]

Lea käälis lii Heikki Laitinen, kote tooimâi Sibelius-Akatemia aalmugmuusik professorin. Suoi naajáin ive 1973. Sunnust láá kyehti kaandâ: Tuomas Henrikki (š. 1974) já Martti Elias (š. 1984).[1]

Anarâškielâ uápuh[Mute | Mute käldee]

Lea máttááttâlâi motomijd keesijd anarâškielâ Njellimist 1960-70-lovo jorgálduvâst já máttáátteijen sun finnij Piäkkáá Elli-Maarit ađai Elsa ValleElsa Saijets, kiäh láin talle tiego viđâlov ihásiih, váldáliih já fiijnâ kielâmätteeh. Lea paddij sunnuid kuohtuid já Elli-Marittáin meiddei maaŋgâid puáris anarâšâid.[1]

Sun lii nomâttâm anarâškielâ sierânâsrähisvuottân.[1]

Totkoseh[Mute | Mute käldee]

Lea Laitinen čaalij pajeuáppen Järvenpää ohtsâšškoovlâst. Tastmaŋa sun luuvâi humanistlijd amnâsijd Helsig ollâopâttuvâst, kost sun valmâštui filosofia kandidaatin ive 1968, filosofia maisterin ive 1972 já filosofia lisensiaatin ive 1989.[2] Sun nágáttâlâi tuáhtárin ive 1992. Suu náguskirje nommâ lii: Välttämättömyys ja persoona. Suomen murteiden nesessiivisten rakenteiden semantiikkaa ja kielioppia.[2]

Pargo[Mute | Mute käldee]

Ive 1979 Lea Laitinen finnij pargo Erkki Itkosii anarâškielâ sänikirje Inarilappisches Wörterbuch toimâtteijen. Sänikirjepargo piištij ohtsis 11 ihheed, mon äigin sun oopâi ennuu uđđâ aašijd kielâst. Ovdláhháá Erkki Itkosii jäämmim sun toimâttij vala Itkosii kielâčáitusčuágálduv Aanaarkielâ Cájttuzeh.[1]

Lea tooimâi professorin Helsig ollâopâttuv suomâkielâ lájádâsâst já tađe ovdil sun lâi lamaš siämmáá ollâopâttuvâst assistentin já pajeassistentin. Uánihissii ääigi sun tooimâi KOTUS:st ađai Päikkienâmij kielâi tutkâmkuávdáást spesiaaltotken.[1]

Kirjeh[Mute | Mute käldee]

Lea Laitinen lii čáállám teikâ toimâttâm čuávuváid kiirjijd:[3]

2009
Suomen kielen tulevaisuus: kielipoliittinen toimintaohjelma
Hakulinen, A., Kalliokoski, J., Kankaanpää, S., Kanner, A., Koskenniemi, K., Laitinen, L., Maamies, S. & Nuolijärvi, P.
Helsig: Päikkieennâm kielâi tutkâmkuávdáš. 241 sijđod (Päikkieennâm kielâi tutkâmkuávdáá olgosadalduvah; nr. 155)

1992
Inarinsaamelaisia kielennäytteitä: Aanaarkielâ Cájttuzeh
Itkonen, E. & Laitinen, L. (toim.)
Helsig: Syemmilâš-ugrilâš servi. 305 sijđod

1991
Inarilappisches Wörterbuch IV: Beispiele zur Flexionslehre. Norwegischlappisches Wortregister. Deutsches Wortregister.
Itkonen, E., Bartens, R. & Laitinen, L. (toim.)
Helsig: Syemmilâš-ugrilâš servi. 217 sijđod (Lexica Societatis Fenno-Ugricae )

1989
Inarilappisches Wörterbuch III. R-Y
Itkonen, E., Bartens, R. & Laitinen, L. (toim.)
Helsig: Syemmilâš-ugrilâš servi. 460 sijđod (Lexica Societatis Fenno-Ugricae)

1987
Inarilappisches Wörterbuch II. L-P
Itkonen, E., Bartens, R. & Laitinen, L. (toim.)
Helsig: Syemmilâš-ugrilâš servi. 430 sijđod (Lexica Societatis Fenno-Ugricae )

1986
Inarilappisches Wörterbuch I. A-K
Itkonen, E., Bartens, R. & Laitinen, L. (toim.)
Helsig: Syemmilâš-ugrilâš servi. 441 sijđod (Lexica Societatis Fenno-Ugricae)

1982
Kaustisen koriaa kieltä
Laitinen, L.
Kaustinen: Kaustisij kieldâ. 119 sijđod

Käldeeh[Mute | Mute käldee]

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 www.samimuseum.fi - Lea Laitinen Čujottum 1.4.2021
  2. 2,0 2,1 Curriculum Vitae Čujottum 1.4.2021 (suomâkielân)
  3. Lea Laitinen - Kirjeh Čujottum 1.4.2021 (suomâkielân)