Kuovskâseh

Kuovskâseh

Kuovskâsij algâvuolgâ lii Piäiváást. Piäiváštiälkkumaksim ääigi korrâ piäivášpieggâ šadda varriidâttâm čalmain, protonijn já elektronijn, moh Eennâm áimukiärdán skuvgááttijnis keldih vuosâsajasávt happi­atomijd, typpimolekyylijd já vetyatomijd. Eennâm magneetkieddi prinsiplávt iästá toi peessâm áimukiärdán, mut magnetosfáárist liijká kávnojeh sajeh, main čalmaah peesih siisâ. Čalmai lihâdem­energia lii vala taan muddoost meendu vyeligâš päljis čolmijgijn uáinojeijee kuovskâsij šoddâmân. Magneet­kiedist čalmaah punjâgeh plasmatuálbusân, mast toh joreh magnetosfáár vyeimiviijvij pirrâ pirrâspiiraal hámásii rađe mield. Siämmást toi lihâdemenergia lassaan, já nuuvt toh šaddeh ain aldeláá áimukeerdi, moos puáđidijnis toi energia lii lasanâm 100–1000-kiärdásâžžân. Ko piäivášpieggâ lii rávhálâš, te čalmaah kale mottoom verd peesih áimukiärdán já kuovs­kâseh iteh talle-uv, mut toh láá meendu siävŋuseh, nuuvt et toh iä čaalman oinuu. Eđâldâh “tääl láá kuovs­kâseh” uáivild táválávt kuovskâsrussoom, moos taarbâš stuárráb mere piäivášpiegâ čalmaid já eromâšávt elektronijd, tastko čaalman lii máhđuttem uáiniđ protonij tovâttem kuovskâsijd. Áimukeerdi čalmaah luovâtteh keldimis ääigi finnejum energiast oovtâ prooseent čuovvân adai kuovskâsin; 60 prosent­tid kulá ionisistmân, mii toovât vädisvuođâid tiätujotoluvvâst.

Kuovskâsij oinum

Kuovskâsij oinum juáhhoo neelji puudân.

Vuosmuš puddâ lii siävŋus já rávhálâš tävgi, mii uáinoo tavveen. Täävgi vyelirobdâ lii pastel, ko vuod paje­robdâ láppoo kuuloold almeroobdân. Máhđulávt täävgi paa­jaabeln uáinoo vala nubbe tävgi, mii lii siäm­máá­sundásâš vuoluubel tavgijn. Tävgi ij uulât ollâ­gubbon ko 20°. Taat puddâ pištá kuhemustáá muáddi tiijme.

Nube puudâ älgidijn tävgi lii šerrâdub, tot šadda mác­cud já sirdâšuvá aleláá. Siämmást táávgán labdaseh maaŋgah suonjâreh, moh hitásávt lihâdeh täävgi mield. Nyevt tijmepele keččin čáitálmâs sirdâšuvá aleláá já šadda kirkkâdubbon. Ko kuovs­kâseh kirkásmeh, meiddei kuokšisruánáá ivne oinuuškuát čielgâsubbooht. Meiddei ruopsâd sáttá taan mud­doost oinuđ. Taat paje pištá suullân tijmepele.

Kuálmád puddâ ij pište kuhháá mut tot lii muččâd já orostittee. Täävgih já puáhhááh lihâdeh jotelávt čoođâ alme: ruopsis, čuovjis já violet pároh lihâdeh ruánáá ivne juávhust. Ko čáitálmâs lii puoh kirkkâdumos muddoost, kuovskâseh pyehtih lebbiđ meiddei suoivuid. Zeeniit aldasáid šadda kuovskâs-korona, mast magneetkiedi vyeimisárgái sundásiih čuovâpáccáh oroh ohtânmin. Nyevt love minuttid kuovskâseh vajeh kiđârdiđ.

Loopâst toh rávhuttuveh suoggâmin, mii luáv­dá stuorrâ uási kuávlu almeest. Suoggâmist sättih oinuđ sparkkee häämih, já siävŋus pároh sättih sihâstiđ alme rasta. Suoggâmpaje pištá tiijme verd, mon maŋa sáttá uđđâsist älgiđ siämmáálágán vuáimálâš čáitálmâs tavveen uáinojeijee täävgist. Taat čáitálmâs sáttá kiärdášuđ vittii-uv siämmáá iijâ ääigi.

Sämmilij oskomušah kuovskâsijn

Jyehi aalmugist oroh lemin jieijâs uáinuh kuovskâsij šoddâmist. Sämmilijn láá meid motomeh uáinuh. Sämmilâš ärbitiäđui mield kuovskâsij vuáimálâš ruápsám já kiđârdem tiätá suáđi, tastko talle šiärráá ulmuu vorrâ. Alme kiđârdem ij uážu pilkkediđ ige härdiđ, tastko tullâ puáhtá volliittiđ já kiškođ ulmuu. Kuovskâsij kiđârdem ij uážu ađđiistâllâđ liihâdmáin tuohu teehi, tastko tullânjuohčâmeh sättih puáttiđ vuálus.

Nuorttâlij oskomuš mield kuovskâseh láá uážžum aalgâs voorâst, mii kuulgâi Nainâs-nommâsii mainâs-huáđđoo häävist. Nube čielgiittâs mield kuovskâseh láá suáđist sormejum uámikkâsâi jiegah, moh pyehtih toppiđ tullâčáitálmâs uhmedeijee keččee fárusis.

Anarâšah láá čielgim kuovskâsijd Tave-Jieŋâmeerâst pajaneijee kaasun, mii jotá nuorttiibeln viestârân.