Korte-Heikka
Juho Heikki Korteniemi ađai Korte-Heikka (anarâškielân Huášši-Heikkâ) lâi eennâmviljâleijee Kaukosii siijdâst, Kittâl kieldâst. Sun lii meid myyttilâš huáđđoo Kittâl aalmugmainâsijn.
Eellim[mute | mute käldee]
Juho Heikki Korteniemi ađai Huášši-Heikkâ šoodâi njuhčâmáánu 30. peeivi 1860 já jaamij vyesimáánu 1. peeivi 1935.[1] Suu vaanhimeh láin Pehr já Ánná Mäkelä. Sun molsoi suhânoomâs Korteniemin tastmaŋa ko sun naajâi já asâškuođij Ounasjuuvâ njaargâst, kost šoddii ennuv huáših. Sun kuittâg monâttij jieijâs enâmijd, ko muorâseervâs tájuttij suu. Talle sun varrij Koškečuálmán, Čuáđgisiälgán já huksij tohon uccâ tuuváá. Tobbeen sun uážui leeibi perruusis eennâmviljâlmáin.[2]
Huášši-Heikkâ lâi vuossâmuš, kii iäránij Kittâl servikoddeest. Sun eeđâi, ete: "Ij kal lah taggaar Immeel, kii tuálvu majemuu saavzâ kievhist." Talle ko sun jaamij, sun hävdidui Vyelesiijdâ hävdienâmân. Ko Huášši-Heikkâ vala eelij, sun raahtij olssis čuhe já riistâ. Sun meiddei eeđâi, ete sun lii hutkâm amnâs, mii tuástu muorâ mieskâm.[2]
Huášši-Heikkâ lâi hormišis almai. Sun lâi joba nuuvt hormiš, ete vala jäämmim maŋa sun tovâttij jieškote-uvlágán tuuškâid. Ko sun vala eelij, sunjin šoodâi riijdo puásuialmaiguin. Ohtâ maainâs muštâl, ete Vyelesiijdâ palgâs poccuuh purrii suu suoinijd já telmii suu syeinipiäldu. Nubbe maainâs muštâl, ete riijdo šoodâi tondiet, ko puásuialmaah sujâttii Huášši-Heeihâ poccui suáláádmist. Huášši-Heikkâ suutâi tast já eeđâi: "Talle ko mun jámám, te mun šoodâm kumppin já kodám puoh Vyelesiijdâ palgâs poccuid já tuávhimus ulmuin vala saavzâid-uv."[2]
Jäämmim maŋa[mute | mute käldee]
Válburpeeivi 1935 Huášši-Heikkâ jaamij. Siämmái aaigij miäcán iiđij stuárráámus kumppi, mii lâi ton räi oinum Kittâl kuávlust. Kumppi kodeškuođij poccuid. Tot kuudij stuorrâ puásui-iäluid tuše suotâsvuođâ tiet. Ij kumppi ubâ puurrâmgin poccuid, maid tot kuudij. Oroi nuuvt, ete ton tehálumos ulme lâi tuše koddeđ já koddeđ. Meecih lijjii ruopsâdin voorâst, já poccui rááđuh lijjii jyehi sajeest. Ko puásuialmaah kavnii puoh rááđuid, te sij kavnâttii, ete puoh poccuuh kullii Vyelesiijdâ palgâsân. Kumppi valjij tuše sii palgâs poccuid, ige koddám naaburpalgâs poccuid ollágin. Šoodâi taggaar markkânsaahâ, et tot kumppi lâi Huášši-Heikkâ já sun lâi puáttám mavsâttiđ.[1][2][3]
Kumppi joođhij koddem, já tot juuđij tuše siämmáá kuávlust, kost Vyelesiijdâ poccuuh-uv juttii. Kumppi kuudij poccuu poccuu maŋa. Puásuialmain lâi jo eeti tast, maht kuumpi puávtáččij koddeđ. Tothân poorgâi eenâb paa puásuialmaid ko kuássin ovdil mihheen tâi kihheen. Talle sij uárnejii vyejettem. Iävtutátulâš pivdeeh uávuttâlškuottii kuumpi. Moonâi okko oho maŋa, já kumppi ain-uv hevâttij poccuid. Pivdeeh tuše kavnii sorolâš vorriis luodâid.[2]
Mottoom peeivi pivdeeh kavnii kuumpi luodâid. Sij kuorrii luodâid piäldu roobdân. Tobbeen lâi Huášši-Heeihâ alge, Huášši-Jussi laijiimin. Sun lâi vyeijimin suoinijd eejis hiäppušáin, ko sun ooinij kuumpi. Pivdeeh orostii já čuávuškuottii, mii tábáhtuvá. Sij lijjii vissáh, ete tääl kumppi jáámá. Tiäđust-uv Juusist še lâi kiiváár fáárust. Sun pajedij kiiváár já čujottij tom njuolgist kuumpin. Kumppi ruotâi kiiváár kulij já kávkkái Huášši-Juusi čolmijd. Talle Jussi tuše luoštij kiiváár vuálus já kumppi moonâi meddâl, ige hiävuškin ubâ palaskâm tast. Pivdeeh kaččii suu kuuvl já koijâdii sust vaijaht: "Mondiet tun jieh pááččám tom? Tot moonâi aaibâs tuu alda!" Jussi tuše tumedij siijvost: "Jiemhân mun puáhtám jieččân eeji koddeđ." Váhá heeppâdvuođáin sun joođhij määđhi. Kihheen ij puáhtám iberdiđ, mutâ Jussi tieđij, tastko hiävuš lâi ovdil suu eeji hiävuš, ige tot palaskâm kuumpist ollágin.[2]
Monnii vala muáddi oho. Pivdeeh jotkii vyejettem, já kumppi joođhij hiävuid ain oovtâ läävhi ovdiibeln. Vyelesiijdâ palgâs poccuuh lijjii jo masa nuuhâm. Jyehi puásuialmast lijjii tuš muáddi poccuu. Ehideh lijjii čuovâdeh, já tondiet jotkui miäcástemäigi kuhháá iijâ räi. Mottoom eehid Tuomo Huilaja lâi ohtuu kiváráin Ounasjuuvâ riddoost jotemin. Aaibâs fakkist kumppi kuikkái Tuomo oovdân. Sun pajedij kiváris já paajij kuumpi čoolmij kooskân. Siämmást sun eeđâi jiänusân: "Oro nuuvt Huášši-Heikkân ko halijdah, mut tääl tun jámáh vissásávt." Kuumpi pivdem lâi talle nuuhâm. Huášši-Heeihâ mävsittem kuittâg olášui. Maaŋgâi iivij Vyelesiijdâ palgâs puásuialmaah killájii kuumpi tovâttem monâttâsâin.[2]
Käldeeh[mute | mute käldee]
- ↑ 1,0 1,1 Korte-Heikka Alakyla Blogi. 3.6.2018. Čujottum 1.12.2022. (suomâkielân)
- ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 2,5 2,6 Poikela, Kaisa-Maria: Huášši-Heeihâ maainâs. Anarâš-lostâ, 2023. Anarâškielâ servi ry.
- ↑ Polttila, Brita: Korte-Heikka sutena ja muita Lapin tarinoita. SKS, 1997.