Jävriluosâ

Jävriluosâ Salmo salar m. sebago (Linnaeus, 1758)
Tile Suomâst	CR (kriittisávt uhkevuálásâš)
Tieđâlâš luokittâllâm
Doomeen	Sellâvááimusliih Eucarya
Kodde	Elleekodde Animalia
Uáiviráiđu	Savosuonâsiih Chordata
Vyeliráiđu	Čielgitávtáliih Vertebrata
Pajeluokka	Tähtikyeleh Osteichthyes
Luokka	Actinopterygii
Vyeliluokka	Neopterygii
Lahko	Luosâkyeleh Salmoniformes
Hiäimu	Luosâkyeleh Salmonidae
Suuhâ	Salmo
Šlaajâ	Lohi salar
Vyelišlaajâ	m. sebago

Jävriluosâ (Salmo salar m. sebago) lii kyeli, mii kulá luosâkuolij laahkon.

Näälih, häämih já olgohäämih

Jävriluosâ, mii meid Saimaaluossân kočoduvvoo, lii ubâ avvees saivâčääsist ellee ekologâlâš nääli (saivâčäcihäämi). Jävriluosâ ij kulluu Aanaarjäävri algâalgâlâš kyelinaalijd, pic tot lii vuálgus Vuoksi čácáduvâst, Maadâ-Suomâst. Jävriluosâ lii jävrikuávžurân verdiddijn šelgâdub já tast láá ucánjáhháá stuárráábeh čuomah. Tiälhuh jävriluosâst láá ucceeb ko kuávžurist, ege toh lah ennustkin sijđosárgá vuoluubeln. Ivneh mulsâšudeh aainâsuv kođokuolijn ijge jävriluosâ iärut jävrikuávžurist ain hárjánâmgin Aanaarjäävri kyelipivdee.

Tiettum, ištâdmeh já eellimpirâsvátámušah

Jävriluosâ lii iälustâm ereslasseen Laatokkast, Äänisist, Vänermist já Suomâst tuše Vuoksi čácáduvâst (Saimaa jet.). Vuoksi čácáduvâst jävriluosâ ij innig lassaan kođojuuvâi čäcivyemihuksiimij tiet. Jävriluosânääli lii-uv tollum RKTL kyelišoddâdemlágádâsâin. Aanaarjáávrán jävriluosâ lii ištâdum juo ive 1971 rääjist. Tai iivij jävriluosâ ištâdmeh láá tohhum Avveeljuuhân. Aanaarjäävri já ton uálgičácáduvâi kyeli-ištâdemkenigâsvuođâst jävriluosâ lii muulsâiävtulâš kyelišlaajâ jävrikuávžurân. Ohtân mittomeerrin jävriluosâištâdmijn lii lamaš vuáđudiđ Aanaar kuávlun luándulávt lasaneijee jävriluosânääli. Jävriluosâ váátá iästuttis peessâm lasanemkuávluin (juhâkuávluh) šoddâmkuávloid (jävri) já maasâd.

Ravâdâs já šoddâm

Juhâčivgâi ravâdâssân lii vuossâmuu keesi elleeplaŋkton, uccâ ponne-elleeh já čäcitiivreh. Jävrivajâldem aalgâst nuorâ luosah poreh vala tivreravâdâs, mut sirdâšuveh maŋeláá kyeliravâdâsân. Aanaarjäävrist jävriluosâ niävttá mielâstum erinomâšávt ucessiähá muuikun, mut riäská já ryevdikuálááh-uv tohhejeh. Jävriluosâ menestum já šoddâm lii kiddâ jäävri kyeliravâdâstilálâšvuođâst. Valjaas muikkunääli äigin 1980-lovo loopâst kuddum stuárráámusah jävriluosah teddii 10 kiilud. Pyeremuu muddoost jävriluosâ puáhtá ulâttiđ 5–10 kiilu tiädu niäljád jävri-ive loopâst já nuuvtpa tot šadda-uv jotelubbooht ko jävrikuávžur. Nube tááhust oppeet vuovâs kyeliravâdâs váilum keežild jävriluosâ šoddâm já ištâdempuátuseh láá pááccám uáli hiäijun.

Kuuđđâmahe já lasanem

Algâalgâlâš vijđánemkuávlustis kuuđđâđ mannee jävriluosah láá lamaš 3–9 kilusiih, 4–8-ihásiih, já niŋálâsah maneh kuuđđâđ ucánjáhháá tooleeb. Avveeljuuvâst kuddui porgemáánust 2001 kuuđđâmahasâš niŋálâs jävriluosâ, mii teedij 5,3 kiilu (avestis 7-ihásâš). Meid Avveeljuhânjäälmi kuávlust mottoom kođokuárŋumân “hivviittellee” jävriluosâ lii kuddum. Lassaanmân tot taarbâš kuoškâ, mast láá kuđâmân hiäivuliih čievrâtiälhuh. Kuuđđâm tábáhtuvá maŋŋeed čohčuv virdesojij cuávis čievrâponneest. Kiđđuv korâidis kočâttâm čiivgah pääcih maaŋgâ ihán juuhân šoddâđ. Čiivgah vajâldeh nk. Vajâldemčivgân jáávrán jävrikuávžur čivgâi náálá.

Pivdem já kevttim

Jävriluosâ kođđoo Aanaarjäävrist iänáážin kuávžurpivdem uálgisaalâsin kobđoo- já ponneviermijn, mut meid uštemáin já vuoggâčielgijn. Avveeljuuvâst já Juvduujuuvâst jävriluosâ puáhtá finniđ iänááš stággupiergâsijguin. Ušteeh tuálih jävriluosâ stuorrâ áárvust ko oppeet motomeh jodottelleeh láá jävriluosâ háárán kriittiluboh, ko tot jáámá älkkeht já njiäcá jotelávt viermist. Vyelimitto 40 senttid. Máávus já cuopâ iivne peeleest jävriluosâ lii kuávžur náálá ollâtásásâš.