Fiskispešnirihhááš
| Fiskispešnirihhááš Motacilla flava (Linnaeus, 1758) |
|
|---|---|
 |
|
| Tile | LC (eellimvuáimálâš)[1] |
| Tile Suomâst | LC (eellimvuáimálâš)[2] |
 |
|
Tieđâlâš luokittâllâm |
|
| Doomeen | Sellâvááimusliih Eucarya |
| Kodde | Elleekodde Animalia |
| Uáiviráiđu | Savosuonâsiih Chordata |
| Vyeliráiđu | Čielgitávtáliih Vertebrata |
| Luokka | Lodeh Aves |
| Lahko | Varbuslodeh Passeriformes |
| Hiäimu | Pešnirihhááh Motacillidae |
| Suuhâ | Pešnirihhááh Motacilla |
| Šlaajâ | flava |
Fiskispešnirihhááš (Motacilla flava) lii varbusluudij laahkon kullee loddešlaajâ.
Stuárudâh já tobdomeerhah
[mute | mute käldee]Fiskispešnirihhááš lii 15–16 cm kukkosâš lodde, mii tiäddá 15–23 g.[3] Fiskispešnirihháá vyelipeeli lii fiskâd já ton selgi ruánááruškâd. Lode suájáin láá kezis kuovgisfiskis teikkâ ränisvielgis sárgáh. Ton kuhes čapis pottâšist láá vielgis roobdah. Fiskispešnirihháá njune já ruoidah láá čappâdeh. Niŋálâsâst ivneh láá kuovgâduboh ko orásist.
Siämmáánáál ko pešnirihhááš, meid fiskispešnirihhááš stáávrut ohtânmaanoost kuhes pottâšis, ko tot vázzá.[4]
Fiskispešnirihháá jienâ lii čyejilis ”vtsie”.[3]
Lavdâm já eellimpiirâs
[mute | mute käldee]Fiskispešnirihhááš pessee ubâ Suomâst. Mudoi tot pessee stuorrâ uásist Euroopist já Aasiast.[4] Suomâ pessimnääli lii áárvu mield 500 000 paarrâd. Nääli lii hiäjulum korrâsávt eromâšávt Maadâ-Suomâst.[3]
Fiskispešnirihhááš tálvástâl trooppisâš Afrikist. Lodde lii peivivärrejeijee. Čohčâvarrim lii porge-čohčâmáánust já kiđđâvarrim cuáŋui-vyesimáánust.[3]
Lasanem
[mute | mute käldee]
Fiskispešnirihháá piervâl lii enâmist šadolâšvuođâ čiähusist. Piervâl lii rahtum koške vaddâsijn já siävŋálijn. Niŋálâs mannee vyesi-kesimáánust 4–7 manneed. Sehe ores já niŋálâs läälliv taid 12–14 peivid, iänáážin kuittâg niŋálâs láálá. Uđâgááh vyelgih piervâlist 11–13 peeivi ahasâžžân.[3] Vaanhimeh piemmâv uđâgáidis ton räi, ko toh láá 23–33 peeivi ahasiih.[5]
Raavâd
[mute | mute käldee]Fiskispešnirihhááš porá čielgimielgâsttemijd.[3]
Vyelišlaajah
[mute | mute käldee]Fiskispešnirihhááš juáhhoo muádi vyelišlaajân, moin kyehti pessiv Suomâst: Motacilla flava flava já Motacilla flava thunbergi. Vyelišlaajâid puáhtá iäruttiđ tienuuvt, ete Motacilla flava flava -orásist lii kuovgisfiskis säärgis čalmekulmeest, Motacilla flava thunbergi -orráás uáivi vuod lii ollásávt räänis. Máddáápiälááš vyelišlaajâ Motacilla flava flava pessee eennâmtuálupirrâsijn, ko vuod Motacilla flava thunbergi iälá taveláá já pessee suánjoin. Vyelišlaajah meiddei ruossâlistojeh koskânis.[4]
Fáádást eres soojijn
[mute | mute käldee]
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Fiskispešnirihhááš.
Käldeeh
[mute | mute käldee]- ↑ IUCN Red List Čujottum 30.08.2022 (eŋgâlâskielân)
- ↑ Valkama, Jari: Fiskispešnirihhááš – Motacilla flava Suomen Lajitietokeskus. 2019. Čujottum 30.8.2022. (suomâkielân)
- ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 Keltavästäräkki, Motacilla flava - Linnut - LuontoPortti luontoportti.com. Čujottum 30.8.2022.
- ↑ 4,0 4,1 4,2 Keltavästäräkit suuntaavat kohti Afrikkaa Suomen Luonto. Čujottum 30.8.2022. (suomâkielân)
- ↑ Koskimies, Pertti: Suomen lintuopas, s. 244. 4. riäntus. WSOY, 2018.