Aune Kuuva
(Stivrejum siijđost Aune Vesa)
Aune Kuuva ađai Piäkkáá Avni (š 1940 Njellim, Aanaar) lii maaŋgâpiälásâš anarâš taaiđâr.[1] Sun lii oppâm anarâškielâ eenikielânis, tastko suu eeči já enni sárnoin tom pääihist. Pärnin sun oopâi iberdiđ meiddei nuorttâlâškielâ, ton ääigi Njellimist ko lijjii ennuv nuorttâliih. Suomâkielâ-uv sun oopâi jo ovdil škoovlân moonnâm, ko suu puárásuboh viiljah já uábih sarnuu tom päähist anarâškielâ lasseen. Škovlâääigist Kuuva kuittâg muštá, ete sämikielâ sárnum lâi tobbeen kieldum.
Kuuva poorgâi kuhháá taidârin já musikkárin. Sun lijkkoo lávluđ anarâškielân, tastko suu mielâst tot lii mučis kielâ.[2] Anarâškielâ CASLE-tievâsmittemškovliimist 2009–2010 Kuuva lâi ohtâ kielâmiäštárijn.[2]
Pargo
[mute | mute käldee]Kirjeh
[mute | mute käldee]- 1987 – Piiččus: párnáilaavlâkirje
- 1992 – Uáináh-uv, Oainnátgo noomáin Aune Vesa
- 1994 – Tuálu faŋgâ
- 2000 – Riävskánieidâ (kuvij ornim já nukeh; čáállám Petter Morottaja)
Antologiah
[mute | mute käldee]- 2001 – Juoga mii geasuha: Sámi girječálliid searvvi antologiija
- 2005 – Kyelisieidi maccâm já eres novelleh
Kasseeteh
[mute | mute käldee]- 1994 – Äijihkeđgi
- 1998 – Kuurâh kullui
- 2001 – Sámi musihkka: folklore = Sámi music
Albumeh
[mute | mute käldee]- 2004 – Pohjoisen mystiikkaa
- 2004 – Pálgáh (nuottâ- já sänirähten)
Liŋkkâ
[mute | mute käldee]Käldeeh
[mute | mute käldee]- ↑ Seipiharju, Sáárá: Aune Kuuva lii luovâttâm Säämi arkkâdâhân jieijâs tyejiarkkâduv tego ovdâmerkkân nuotâid – arkkâdâhtipšoo: "Motomeh tain láá aaibâs tagareh anarâš klassikoh" Yle Säämi. 20.1.2021. Čujottum 17.11.2025.
- ↑ a â casle.fi Čujottum 11.3.2021 (eŋgâlâskielân)