Čäcikuávđâš
| Čäcikuávđâš Neomys fodiens (Pennant, 1771) |
|
|---|---|
 |
|
| Tile | LC (eellimvuáimálâš) |
| Tile Suomâst | LC (eellimvuáimálâš)[1] |
 |
|
Tieđâlâš luokittâllâm |
|
| Doomeen | Sellâvááimusliih Eucarya |
| Kodde | Elleekodde Animalia |
| Uáiviráiđu | Savosuonâsiih Chordata |
| Vyeliráiđu | Čielgitávtáliih Vertebrata |
| Luokka | Njomâtteijeeh Mammalia |
| Lahko | Soricomorpha |
| Hiäimu | Viäđŋásiih Soricidae |
| Vyelihiäimu | Eidusiih viäđŋásiih Soricinae |
| Suuhâ | Neomys |
| Šlaajâ | fodiens |
Čäcikuávđâš (Neomys fodiens) lii Suomâ stuárráámus viäđŋásâššlaajâ.[2] Čäcikuávđâš lii rávhuidittum šlaajâ Suomâst. Tot lii meid Suomâ áinoo mirhâlâš njomâtteijee.[3]
Suuvâ tieđâlâš nommâ puátá kreikakielâ saanijn neo 'mun vuojâm' já mys 'säplig'. Šlaajâ tieđâlâš nommâ fodiens meerhâš 'kuáivoo'.[2]
Olgohäämi
[mute | mute käldee]Čäcikuávđâš lii 63–96 mm kukke, já tast lii 47–82 mm kukkosâš seibi. Čäcikuávđâš tiäddá 8–23 g. Čäcikuávđâš njune lii kobdeeb ko eres viäđŋásâššlaajâin.[4] Älkkeebeht šlaajâ tobdá kuittâg ton ivneest – ohtâgin eres viäđŋásâššlaajâin ij lah siämmáá čielgâsávt selgipeeleest čappâd já čuávjipeeleest ränisčeskâd.[2] Ivnerääji lii čielgâs. Ráhtusis áánsust čäcikuávđâš mákkoo čääsist. Seeibi vuoluubeln já monnjâjuolgij siijđoin láá kaggâdis soksâmeh, moh ävttih liihâdmist čääsist. Ton lasseen peljirääigih toppâluveh jiešmeidlist, ko toh puohčâleh.
Lavdâm
[mute | mute käldee]Šlaajâ tiättoo ubâ Euroopist já Tave-Aasiast Kuálhismeerâ riddokuávlu räi. Čäcikuávđâš kuittâg váilu maaŋgâin suolluin, moh iä lah nannaam aldavuođâst. Čäcikuávđâšeh iä tiettuu ovdâmerkkân Gotlandist, Ölandist iäge Irlandist.
Maaŋgâlágáneh čäcikuávluh – jäävrih, virdeh, juuvah, aijuuh já jeegih – tohhejeh čäcikuávđâšân eellimpirâsin. Virde ij kuittâg pyevti leđe liijkás jotteel. Čäcikuávđâš jotá motomin meid eennâm alne já kuáivu vuáguid já vuovdâid ovdâmerkkân riddoviemmârijn.[2] Piäju lii rahtum loostâin, suoinijn, veedijn já siävŋálijn, já piäjust lii ohtâ vuovdâ njuolgist čáácán.[4]
Raavâd
[mute | mute käldee]Čäcikuávđâš lii Suomâ áinoo mirhâlâš njomâtteijee. Ton čuulgâst lii mirkkâ blarina-toksiin, mii tármuttit saallâs. Smavvâ meeri puáhtá koddeđ ovdâmerkkân muoldâg. Čäcikuávđâš kuittâg pivdá iänáážin čielgitävtittemes čäcielleid, motomin cuobbuid já kuolijd. Tot porá meid tiivrijd já čäcišaddoid.[3]
Čäcikuávđâš pivdá čääsi vyelni, čäsuáivist sehe motomin meid eennâm alne. Tot máttá vuoijâđ pyereest já joba puohčâđ, mutâ ij kuhheeb ko pel miinuut. Tot sáttá meid ruottâđ ponneest.[4] Čäcikuávđâš turkkâ lii viehâ luáđhus, já tondiet ovdil puohčâm tot kalga njuškodiđ čäsuáivist, vâi pesâččij čäsuáivi vuálá.
Käldeeh
[mute | mute käldee]- ↑ Thomas Lilley: Čäcikuávđâš – Neomys fodiens Suomen Lajitietokeskus. 2019. Čujottum 30.3.2022. (suomâkielân)
- ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 Bjärvall,Anders & Ullström, Staffan: Suomen nisäkkäät. Helsinki: Otava, 2011.
- ↑ 3,0 3,1 Laaksonen, Juha & Lumiaro, Riku: 1000 ilmiötä Suomen luonnosta, Utelias kettu ja muita nisäkkäitä. Helsinki: Tammi, 2016.
- ↑ 4,0 4,1 4,2 Siivonen, Lauri & Sulkava, Seppo: Pohjolan nisäkkäät. Keuruu: Otava, 1994.
