Čäcikuávđâš

Wikipedia:st
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Čäcikuávđâš
Neomys fodiens
(Pennant, 1771)
Neomys fodiens TF 090829.jpg
Tile LC (eellimvuáimálâš)
Tile Suomâst LC (eellimvuáimálâš)
Status iucn3.1 LC smn.svg
Tieđâlâš luokittâllâm
Doomeen Sellâvááimusliih Eucarya
Kodde Elleekodde Animalia
Uáiviráiđu Savosuonâsiih Chordata
Vyeliráiđu Čielgitávtáliih Vertebrata
Luokka Njomâtteijeeh Mammalia
Lahko Soricomorpha
Čerdâ Viäđŋásiih Soricidae
Vyeličerdâ Eidusiih viäđŋásiih Soricinae
Suuhâ Neomys
Šlaajâ fodiens

Čäcikuávđâš (Neomys fodiens) lii Suomâ stuárráámus viäđŋásâššlaajâ.[1] Čäcikuávđâš lii rávhuidittum šlaajâ Suomâst. Tot lii meid Suomâ áinoo mirhâlâš njomâtteijee.[2]

Suuvâ tieđâlâš nommâ puátá kreikakielâ saanijn neo 'mun vuojâm' já mys 'säplig'. Šlaajâ tieđâlâš nommâ fodiens meerhâš 'kuáivoo'.[1]

Olgohäämi[Mute | Mute käldee]

Čäcikuávđâš lii 63–96 mm kukke, já tast lii 47–82 mm kukkosâš seibi. Čäcikuávđâš tiäddá 8–23 g. Čäcikuávđâš njune lii kobdeeb ko eres viäđŋásâššlaajâin.[3] Älkkeebeht šlaajâ tobdá kuittâg ton ivneest – ohtâgin eres viäđŋásâššlaajâin ij lah siämmáá čielgâsávt selgipeeleest čappâd já čuávjipeeleest ränisčeskâd.[1] Ivnerääji lii čielgâs. Ráhtusis áánsust čäcikuávđâš mákkoo čääsist. Seeibi vuoluubeln já monnjâjuolgij siijđoin láá kaggâdis soksâmeh, moh ävttih liihâdmist čääsist. Ton lasseen peljirääigih toppâluveh jiešmeidlist, ko toh puohčâleh.

Čäcikuávđâš lavdâm

Lavdâm[Mute | Mute käldee]

Šlaajâ tiättoo ubâ Euroopâst já Tave-Aasiast Kuálhismeerâ riddokuávlu räi. Čäcikuávđâš kuittâg váilu maaŋgâin suolluin, moh iä lah nannaam aldavuođâst. Čäcikuávđâšeh iä tiettuu ovdâmerkkân Gotlandist, Ölandist iäge Irlandist.

Maaŋgâlágáneh čäcikuávluh – jäävrih, virdeh, juuvah, aijuuh já jeegih – tohhejeh čäcikuávđâšân eellimpirâsin. Virde ij kuittâg pyevti leđe liijkás jotteel. Čäcikuávđâš jotá motomin meid eennâm alne já kuáivu vuáguid já vuovdâid ovdâmerkkân riddoviemmârijn.[1] Piäju lii rahtum loostâin, suoinijn, veedijn já siävŋálijn, já piäjust lii ohtâ vuovdâ njuolgist čáácán.[3]

Raavâd[Mute | Mute käldee]

Čäcikuávđâš lii Suomâ áinoo mirhâlâš njomâtteijee. Ton čuulgâst lii mirkkâ blarina-toksiin, mii tármuttit saallâs. Smavvâ meeri puáhtá koddeđ ovdâmerkkân muoldâg. Čäcikuávđâš kuittâg pivdá iänáážin čielgitävtittemes čäcielleid, motomin cuobbuidkuolijd. Tot porá meid tiivrijd já čäcišaddoid.[2]

Čäcikuávđâš pivdá čääsi vyelni, čäsuáivist sehe motomin meid eennâm alne. Tot máttá vuoijâđ pyereest já joba puohčâđ, mutâ ij kuhheeb ko pel miinuut. Tot sáttá meid ruottâđ ponneest.[3] Čäcikuávđâš turkkâ lii viehâ luáđhus, já tondiet ovdil puohčâm tot kalga njuškodiđ čäsuáivist, vâi pesâččij čäsuáivi vuálá.

Käldeeh[Mute | Mute käldee]

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 Bjärvall,Anders & Ullström, Staffan: Suomen nisäkkäät. Helsinki: Otava, 2011.
  2. 2,0 2,1 Laaksonen, Juha & Lumiaro, Riku: 1000 ilmiötä Suomen luonnosta, Utelias kettu ja muita nisäkkäitä. Helsinki: Tammi, 2016.
  3. 3,0 3,1 3,2 Siivonen, Lauri & Sulkava, Seppo: Pohjolan nisäkkäät. Keuruu: Otava, 1994.
Icono de traducción.svgTaat artikkâl lii jurgâlus
Taat artikkâl lii puohrâkkân teikkâ uásild jurgâlum suomâkielâ Wikipedia artikkâlist «Vesipäästäinen».