Tejârääsi
| Tejârääsi Filipendula ulmaria |
|
|---|---|
 |
|
| Tile | LC (eellimvuáimálâš)[1] |
| Tile Suomâst | LC (eellimvuáimálâš)[2] |
 |
|
Tieđâlâš luokittâllâm |
|
| Doomeen | Sellâvááimusliih Eucarya |
| Kodde | Šadoh Plantae |
| Tävgi | Pocceešadoh Tracheophyta |
| Vyelitävgi | Kukkee šadoh Angiospermae |
| Luokka | Kyevtalgâlostâsiih Magnoliopsida |
| Lahko | Rosales |
| Hiäimu | Ruusušadoh Rosaceae |
| Vyelihiäimu | Rosoideae |
| Suuhâ | Filipendula |
| Šlaajâ | ulmaria |
Tejârääsi (Filipendula ulmaria) lii ruusušaddoid kullee šaddo. Tot lii Pohjanmaa eennâmkode šaddo.[3]
Tejâráásán láá meid eres anarâškielâliih noomah, soorvârääsi já hajârääsi. Toh láá 1990-lovo aalgâ jurgâlusah pajekielâst.[4]
Stuárudâh já olgohäämi
[mute | mute käldee]Tejârääsi lii 50–120 cm olluv.[3]
Tejârääsi kukkee Suomâst kesi-porgemáánust. Ton kukáh láá fiskisvielgâdeh, já tain lii viehâvis haajâ.
Eellimpiirâs
[mute | mute käldee]Tejârääsi lii táválâš šaddo ubâ Suomâst. Tot šadda riddoniijtoin, lahtâ rođoin, jeegij roobdâin já juuvâi sehe aijui riddoin.
Kiävttu
[mute | mute käldee]Tejârääsi nommâ jo muštâl, et loostah já kukáh kiävttojeh teejân. Šado kukkáid láá meid kiävttám viini já vuolâ njaddon. Tovle tejârääsi kukkáid levâttii lättei oolâ ovdil juuhlij, vâi máhđulâš pahas haajah iä šodâččii.[3]
Tejârääsi lii kevttum talhâsin maaŋgâlágánáid vaivijd. Šaddoost lii salisyylsuvrâ, mii lii vaikutteijee aamnâs meid aspiriinist. Salisyylsuvrâ kiävttoo povčâstalhâsin. Tejârääsi vaikutteijee amnâsij tiet šado kukkáin vuoššum teejâ kolgâččij kevttiđ várugávt. Meid loostah iä kolgâččii leđe liijkás ennuv orttâtejâsiävuttâsâin.[3] Tejârääsi kiävtu iä avžut ollágin äpittesvuođâ já njomâttem äigin.[5]
Fáádást eres soojijn
[mute | mute käldee]
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Tejârääsi.
Käldeeh
[mute | mute käldee]- ↑ IUCN Red List Čujottum 20.11.2022 (eŋgâlâskielân)
- ↑ Arto Kurtto: Tejârääsi – Filipendula ulmaria Suomen Lajitietokeskus. 2019. Čujottum 20.11.2022. (suomâkielân)
- ↑ a â b c Mesiangervo, Filipendula ulmaria - Kukkakasvit - LuontoPortti luontoportti.com. Čujottum 20.11.2022.
- ↑ Ukkonen, Kirsi: Anarâškiel šaddonoomah - Noomâi etymologia já šadoi kiävttu purrâmâššân já tiervâsvuođâ naanoodmist (Pro gradu -tuuđhâlm) 2017. Oulu ollâopâttâh. Čujottum 20.11.2022.
- ↑ Piippo, Sinikka & Salo, Pertti: 100 teeyrttiä luonnosta ja puutarhasta, s. 87. 2. riäntus. Minerva, 2021.