Tavenääpi

Wikipedia:st
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tavenääpi kaskoo Jieŋâmeerâ

Tavenääpi lii Eennâmpállu aksel tavekeeči. Tot lii Eennâmpáálu tavemus saje (kobdodâh 90 cekkid, 0 miinut já 0 seekunt tavveen). Tavenääpi lii Arktâsâš kuávlust Jieŋâmeerâst kaskoo morrum-kidâsjieŋâkuávlu. Jieŋâkuávlu snoorrân já vijđán iveääigi mieldi. Täälvi koskâliegâsvuotâ lii -40 °C já keessiv tot lii 0 °C. Kiiđâst čoohčân Piäiváš páštá ubâ ääigi, mon maŋa skammâ pištá ihepele.

Jieŋâ minimilavdâm tavenäävi kuávlust iivij 1979–2007 (tavenääpi = čapis tiälkku).

Tavenääpi sirdâšuvá čiččâm ive ääigi suulân oovce meetterid Eennâmpáálu aksel suáibum tiet.

Arktâsâš näpijieŋâ ucco ko Eennâmpáálu šoŋŋâdâh lieggân. Taan suujâst lii árvustâllum, ete tavenäävi jienah suddeh loppâkeesi jo muádi ihelove keččin.

Tavenäävi väldidem[Mute | Mute käldee]

Näpikuávluh láá lamaš Eennâmpáálu majemuuh väldidum kuávluh. Tavenäävi väldidii esken 1900-lovvoost váiváás luándutile tiet veikkâ toos lijjii viggâm moonnâđ jo neljičyet ihheed. Ive 1909 ovtâstumstaatâlâš Robert Peary vuolgij Ellesmeresuolluu tavekeejist tavenäävi njeigâ. Fáárust lijjii meid 133 pennud já 19 riehâd. Peary lâi irâttâm määđhi jo kuohtii, mutâ taan tove šoŋŋâ lâi hiäivulâš. Cuáŋuimáánu 6. peeivi 1909 Peary já suu mätkiskipáreh pessii tavenáápán. Sij lijjii vuossâmuuh ulmuuh tobbeen.

Elleevalje[Mute | Mute käldee]

Motomin tavenáápán vajâldeh jieŋâkuobžah purrâmuš usâdijnis já harvii tobbeen iälá meid njaalâ. Meerâst lii eenâb eellim ko jieŋâ alne. Rapuellei, maaŋgâi kuolij já merâtäsniraasij lasseen čääsist láá aiccâm nuárjuid-uv. Stuorrâ merânjomâtteijeeh, tego čuárviválláh, láá härvinâš kuállejeijeeh. Tyellittälli almeest uáinojeh kesilodeh, tego čierriheh.

Käldeeh[Mute | Mute käldee]

Icono de traducción.svgTaat artikkâl lii jurgâlus
Taat artikkâl lii puohrâkkân teikkâ uásild jurgâlum suomâkielâ Wikipedia artikkâlist «Pohjoisnapa».