Säämi suuvâ laavlâ

Wikipedia:st
Jump to navigation Jump to search

Säämi suuvâ laavlâ (orjâlaškielân Sámi soga lávlla) lii säämi aalmuglâšlaavlâ. Tot lii Isak Saba tihtâ[1], mii almostui Saǥai Muittalægje -aavisist cuáŋuimáánu 1. peeivi 1906. Tiivtâ lii nuottim taažâlâš nyettejeijee Arne Sørli.[1] Melodia tuhhiittui Helsigist tollum Sämikonferensist ive 1992. Laavlâ lii jurgâlum puoh sämikieláid. Anarâškielân tom lii jurgâlâm Matti Morottaja.[1]

Säänih[Mute | Mute käldee]

  • 1.
  • Tääbbin tavveen Távgái vyelni
  • mist lii stuorrâ Säämieennâm.
  • Tuodâr liäbbáá tuoddâr tyehin,
  • jävri šiärráá jäävri alda.
  • Čoheh čielgijn, čoroh čuumâin
  • alanedeh alme vuástá.
  • Šäävvih juuvah, šuveh vyevdih,
  • cäähih ciägu stälinjaargah
  • meendu muávroo meerâ siis.
  • 2.
  • Tälviv tääbbin puolâšpiegah,
  • muotâpuurgah merettemeh.
  • Säämi suuhâ siäloin mieláin
  • iäccá kuittâg enâmijdis.
  • Máđháliist láá mánutteveh,
  • kiđordeijee kuovsâkkâsah,
  • ruoškâs, ruovgâš roođoin kulloo,
  • juucâ jaavrijn, jolgâdâsâin,
  • kerrisskaalâ maađij mield.
  • 3.
  • Já ko kesipiäiváš páštá
  • meecijn, meerâin, merâriddoin,
  • kole siste kuálásteijeeh
  • suiloh meerâin, suiloh jaavrijn.
  • Kollen čyevih čäcilodeh,
  • silbân kolgeh Säämi juuvah,
  • šiälguh čyeimih, šaleh ááiruh,
  • lyeštih almaah lávlustâlân
  • kiävŋáid, kuoškâid, kuánilijd.
  • 4.
  • Säämieennâm suhâkodde
  • tot lii killám toijuuhánnáá
  • koddee čuuđijd, karokaavpijd,
  • viehis veriviäru väldeid.
  • Tiervâ tunjin, siđhes suuhâ!
  • Tiervâ tunjin, ráávhu ruotâs!
  • Tust láá suáđih sođâhánnáá,
  • viiljâin vorrâ vardehánnáá.
  • Sijvo suuhâ sämmilâš!
  • 5.
  • Madâräijiheh láá tovle
  • vuáittâm verrušeijee vievâid.
  • Vuástálistup viiljah mij-uv
  • siđhesvuođáin suárdálâsâid
  • Peeivi parnij noonâ nääli,
  • iä tuu vyeiti vajaliihkin,
  • jis tun toolah kollekielâd,
  • muštáh maddârijdâd sääni:
  • Säämieennâm sämmiláid!

Käldeeh[Mute | Mute käldee]

  1. 1.0 1.1 1.2 SÁMI SOGA LÁVLLA - SÄÄMI SUUVÂ LAAVLÂ (orjâlaš- já anarâškielân)