Njuškii siskáldâsân

Riätká

Wikipedia:st
Riätká (Juniperus communis)
Myerjih

Riätká (Juniperus communis) lii kuácceemuorâ, mii šadda meecijn, jeegijn, källein, kuátuenâmijn já luođâi piällást. Sáppum myerjih láá čuovjâdeh. Myerjih njiäpcojeh eskin kuálmád keesi čohčuv. Riätká puáhtá eelliđ kuhháá, já tot sáttá leđe 1000-ihásâš.[1]

Riätká suomâ- já orjâlâškielân

[mute | mute käldee]

Sämiriätká

[mute | mute käldee]

Sämiriätká (suomâkielân lapinkataja) lii vyeligâš, eennâm mieldi šaddee já tuodârkuávluin táválâš šlaajâ.[1]

Kiävttu sämmilij kulttuurist

[mute | mute käldee]

Riätkámuorjijn vuoššum teejâ kevttui činehumtaavdân, paijeelmiärálii puáskumân já kužžâpocceeváddoid. Myerjih lasetteh kuužâ, čuávjikolgos já sääpi (suomâkielân sappi) vuáčuttem. Riätkámyerjih iä soovâ jis láá manemušvääivih iäge meiddei párnái vuástá leijee nisonáid. Riätká lii ucánjáhháá mirhâlâš, mutâ táválávt smavvâ meerijd puáhtá kevttiđ.[1]

Maaŋgah tobdeh riäđhá piärgu- já vuolânjadosin, mutâ vuoššum juhâmuššân-uv tot lii hersku. Teejâ puáhtá vuoššâđ sehe muorjijn, oovsijn ete versoin. Visseeh suápih pyereest tipšomoljon. Muorjijd puáhtá čuággiđ ubâ ive, mutâ puoh pyeremuuh tot láá maŋŋeed čohčuv. Meiddei versoid já oovsijd puáhtá kevttiđ kuás peri.[1]

Kovegalleria

[mute | mute käldee]

Käldeeh

[mute | mute käldee]
  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 Ukkonen, Kirsi: ANARŠKIEL ŠADDONOOMAH - Noomâi etymologia já šadoi kiävttu purrâmâššân já tiervâsvuođâ naanoodmist (PDF) (Pro gradu -tuuđhâlm) 2017. Oulu ollâopâttâh. Čujottum 25.4.2021.