Ränisvuonjâš

Wikipedia:st
Njuškii navigistmân Njuškii ucâmân
Ränisvuonjâš
Mareca strepera
(Linnaeus, 1758)
Frisadas.jpg
Tile LC (eellimvuáimálâš)[1]
Tile Suomâst LC (eellimvuáimálâš)[2]
Status iucn3.1 LC smn.svg
Tieđâlâš luokittâllâm
Doomeen Sellâvááimusliih Eucarya
Kodde Elleekodde Animalia
Uáiviráiđu Savosuonâsiih Chordata
Vyeliráiđu Čielgitávtáliih Vertebrata
Luokka Lodeh Aves
Lahko Viettuulodeh Anseriformes
Čerdâ Viettuuh Anatidae
Suuhâ Snarttâleh Mareca
Šlaajâ strepera

Ränisvuonjâš (Mareca strepera) lii viettuuluudij laahkon kullee loddešlaajâ.

Stuárudâh já tobdomeerhah[mute | mute käldee]

Ränisvuonjâš lii 46–56 cm kukkosâš lodde, mii tiäddá 850–1 000 g. Ton suájákeejij koskâ lii 78–90 cm. Ränisvuonjâš sulâstit mottoomverd tuáršu, mut tot lii šođbâsub já ucceeb ko tuáršu já tast váilu meid tuáršu čuovjis suájáspeeijâl.[3]

Orráás uáivi sehe čeve láá ränisruškâdeh. Mudoi ores lii räänis, pic ton monnjâuási lii čappâd. Niŋálâs puuzah láá kuovgisruškâdeh, já tast lii vielgislágán čuávji. Ton njune roobdah láá ooraansfiskâdeh. Ränisvuonnjâš suájáspejâlist lii vielgis tiälkku. Ton njune lii räänis já ruoidah láá ooraansfiskâdeh.

Ränisvuonjâš lii pelipyehčee.[3]

Orráás kiđđâjienâ lii ruávis “kroak”. Niŋálâs jienâ lii siämmáálágán ko tuáršu jienâ.[3]

Lavdâm já eellimpiirâs[mute | mute käldee]

Ränisvuonnjâš lavdâm

Suomâst ränisvuonjâš lii härvinâš lodde já uđđâ puáđulâš. Šlaajâ iälá iänáážin Maadâ-Suomâ riddokuávlust, mut meiddei Oulu kuávlust šaddaas merâluovtâin, härvinubbooht jaavrijn já suáluikuávlust. Suomâ pessimnääli lii áárvu mield suullân 1 000 paarrâd.[3] Suomâ ulguubeln ränisvuonjâš pessee Tave-Amerikist, Euroopist, sehe Koskâ- já Nuorttâ-Aasiast. Ton lasseen tot iälá Meksikost, Tave- já Nuorttâ-Afrikist, Alda-nuorttân sehe Maadâ-Aasiast.

Ränisvuonjâš tálvástâl Viestâr-Euroop riddokuávlust, Koskâmeerâ enâmijn sehe Tave-Afrikist. Motomeh lodeh sättih pissoođ meid Suomân. Ränisvuonjâš lii ijjâvärrejeijee. Čohčâvarrim lii porge-roovvâdmáánust já kiđđâvarrim njuhčâ-vyesimáánust.[3]

Lasanem[mute | mute käldee]

Ränisvuonjâš ráhtá piervâlis šadolâšvuođâ čiähusist. Piervâl lii rahtum koške vaddâsijn sehe loostâin já skođâstum uvjâiguin. Niŋálâs mannee vyesimáánust 8–12 manneed já láálá taid 27–28 peivid. Uđâgááh uáppih kirdeđ 7–8 oho ahasâžžân. Uđâgááh oceh jiejah purrâmuš jo uáli uccen, mut pisoh máánnán oovtâst enijnis.[3] Niŋálâs tipšo uđâgáidis 45–50 peivid.[4]

Ränisvuonjâš sáttá parâluđ tuáršoin.[4]

Raavâd[mute | mute käldee]

Ränisvuonjâš porá iänáážin šaddoid.[3] Uđâgááh poreh meid tiivrijd.[4]

Käldeeh[mute | mute käldee]

  1. IUCN Red List Čujottum 23.09.2022 (eŋgâlâskielân)
  2. Jari Valkama: Ränisvuonjâš – Mareca strepera Suomen Lajitietokeskus. 2019. Čujottum 23.9.2022. (suomâkielân)
  3. 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 3,6 Harmaasorsa, Mareca strepera - Linnut - LuontoPortti luontoportti.com. Čujottum 23.9.2022.
  4. 4,0 4,1 4,2 Koskimies, Pertti: Suomen lintuopas, s. 33. 4. riäntus. WSOY, 2018.