Paaccâhčäšni

Wikipedia:st
Njuškii navigistmân Njuškii ucâmân
Paaccâhčäšni
Dendrocopos major
(Linnaeus, 1758)
Picchio rosso Maggiore.jpg
Tile LC (eellimvuáimálâš)[1]
Tile Suomâst LC (eellimvuáimálâš)[2][3]
Status iucn3.1 LC smn.svg
Tieđâlâš luokittâllâm
Doomeen Sellâvááimusliih Eucarya
Kodde Elleekodde Animalia
Uáiviráiđu Savosuonâsiih Chordata
Vyeliráiđu Čielgitávtáliih Vertebrata
Luokka Lodeh Aves
Lahko Čäšnilodeh Piciformes
Čerdâ Čääšnih Picidae
Suuhâ Paaccâhčääšnih Dendrocopos
Šlaajâ major

Paaccâhčäšni (Dendrocopos major) lii čaašnij čeerdân kullee lodde. Tot lii Suomâ almosumos čäšnišlaajâ.

Stuárudâh já tobdomeerhah[mute | mute käldee]

Paaccâhčäšni lii čapisvielgis, 23–26 cm kukkosâš lodde, mii tiäddá 70–105 g. Ton pottâš vyelipeeli lii ruopsâd, mudoi čuávjipeeli lii kuovgâd. Orráás niske já nuorâ lode uáivičokke láá ruopsâdeh, niŋálâs uáivi lii ollásávt čappâd. Paaccâhčääšni jienâ lii jienniis "kjik" já tot meid rummut muorâid.[4]

Paaccâhčääšni lavdâm

Lavdâm já eellimpiirâs[mute | mute käldee]

Paaccâhčäšni iälá Euroopist, AasiastTave-Afrikist.[5] Suomâst tot iälá puohlágán vuovdijn, mut mákkoo pyeremusávt čuovâdis vuovdijn. Eresnáál ko iänááš čääšnih, paaccâhčäšni ij veltihánnáá taarbâš puuhijd já piergee tondiet meid nuorâ vuovdijn. Paaccâhčäšni kiävttá tälviv kuácceemuorâi paaccâhij siemânijd ravâdâssân, ige tondiet iälá ordârääji paajaabeln. Suomâ pessimnääli lii áárvu mield 300 000–700 000 paarrâd.[6] Paaccâhčäšni lii päikkilodde, mut motomin tot vaajâld čohčâkeesi já čohčuv.[4]

Lasanem[mute | mute käldee]

Paaccâhčäšni mannee vyesimáánust 4–7 manneed. Niŋálâs já ores läälih moonijd 10–12 peivid. Uđâgááh kirdeleh 20–25 peeivi ahasâžžân.[4]

Raavâd[mute | mute käldee]

Paaccâhčäšni porá tiivrijd já motomin luudij moonijd tâi uđâgáid. Tälviv tot porá paaccâhij siemânijd já iälá meid loddeluovdijn.[4]

Kovegalleria[mute | mute käldee]

Käldeeh[mute | mute käldee]

  1. IUCN Red List Čujottum 19.11.2021 (eŋgâlâskielân)
  2. Jari Valkama: Paaccâhčäšni – Dendrocopos major Suomen Lajitietokeskus. 2019. Čujottum 30.3.2022. (suomâkielân)
  3. BirdLife Suomi Čujottum 19.11.2021 (eŋgâlâskielân)
  4. 4,0 4,1 4,2 4,3 Luontoportti.fi Čujottum 19.11.2021 (suomâkielân)
  5. Britannica Čujottum 19.11.2021 (eŋgâlâskielân)
  6. Suomen lintuatlas Čujottum 19.11.2021 (suomâkielân)