Komovuotâ
Komovuotâ lii täsnitiettust kuárusvuođâ tevdim uási Eennâm áimukeerdi ulguubeln. Tärhis rääji lii väädis adeliđ tast, kuás áimukerdi nohá já kuás komovuotâ álgá, mut sooppum rääijin puáhtá kuittâg anneeđ nuuvt kočodum Kármán rääji, mii álgá čyeđe kilomeetter aloduvâst. Taan aloduvâst áimukeerdi tetisvuotâ lii tuše suullân 1/2 200 000 eennâmase áimukeerdi tetisvuođâst. Tastko komovuođâst ij lah áimukerdi, tot lii čiiđâčappâd.
Komovuotâ lii masaba puohrâkkân kuárusvuotâ. Kuárusvuođâ tevdee massa kávnoo sevŋis amnâsist, taasnijn já planetijn. Tasnijkoskâsii komovuođâst sodâsteh liijká-uv smavvâtetisvuođâliih vetypoolvah (tetisvuotâ lii stuárudâhluokkaast ohtâ aatoom kuđâdâssenttimeetterist) sehe fotoneh, neutriinoh já eres-uv algâčalmaah. Uási tasnijkoskâsii amnâsist lii molekyylin (molekyylpoolvah) sehe kovjâčalmažin, moh arvâlusâi mield láá hämmejum eromâšávt grafiitist já silikaatijn.
Stuárráámus uási komovuođâ massaast lii tááláá tiäđu mield nuuvt kočodum sevŋis aamnâs, mast ij lah tärhis tiätu, maid tot tuálá sistees, mut lii arvâlum, et tot sátáččij toollâđ sistees ovdâmerkkân neutriinoid, smavvâ čapis ráigáid teikâ taan räi tubdâmettunm algâčalmaid.
Komovuođâst láá miljardeh tääsnih, main ohtâ lii Piäiváš.
Käldee[Mute | Mute käldee]
 | Taat artikkâl lii jurgâlus Taat artikkâl lii puohrâkkân teikkâ uásild jurgâlum suomâkielâ Wikipedia artikkâlist «Avaruus». |