Attoseekunt
Attoseekunt (symbool as) lii ääigi ohtâdâh Aalmugijkoskâsâš ohtâdâhsysteemist. Tot lii siämmáš ko 1×10−18 seekunt.[1] Oovtâ sekuntist láá 1 000 000 000 000 000 000 attosekuntid. Viärdádâllâm tiet puáhtá ettâđ, et siämmáá ennuv láá kuullâm sekunteh tast ko maailmubâlâšvuotâ šoodâi.[2]
Siämmáástuáruduvah[mute | mute käldee]
1 attoseekunt lii siämmáá styeres ko:
- 1 000 zeptoseekuntid
- 0,001 femtoseekunt
- 0,000 001 pikoseekunt
- 0,000 000 001 nanoseekunt
Já nubijkulij:
- 1 zeptoseekunt = 0,001 attoseekunt
- 1 femtoseekunt = 1 000 attosekuntid
- 1 pikoseekunt = 1 000 000 attosekuntid
- 1 nanoseekunt = 1 000 000 000 attosekuntid
Ive 2023 Nobel-fyysiikpalhâšume[mute | mute käldee]
Pierre Agostin, Ferenc Krausz já Anne L'Huillier finnejii ive 2023 Nobel-fyysiikpalhâšume.[3] Vuáđuštâlmin lijjii totkei iskâdemvyevih, moh puohtii eromâš uánihis attoseekunt kukkosijd čuovâpuulsâid amnâs elektrondynamiik tutkâmân. Totkei pargoniävuiguin puáhtá iberdiđ atomij já molekyylij siste leijee elektronij maailm. Sii pargo áánsust lii máhđulâš mittediđ jotelis prosesijd, main elektroneh lihâdeh teikâ mutteh energia. Attoseekunt kukkosii liihâdmist jurdâččui ovdil, et tom lii máhđuttem aiccâđ. Tondiet ij lamaš tiätu tastkin, maht já mon oornigist molekyyl šadda.[2]
Agostin, Krausz já L'Huillier pargoost láá heiviitmeh maaŋgâin suorgijn. Ovdâmerkkân elektroniikist lii tehelâš iberdiđ já haldâšiđ tom, maht elektroneh raseh materiaalist. Attoseekuntpuulsâid puáhtá kevttiđ meid molekyylij tubdâmân ovdâmerkkân talhâstieđâlii diagnostiikist.[2]
Käldeeh[mute | mute käldee]
- ↑ Attosecond web.archive.org. 7.4.2019. Čujottum 20.10.2023. (eŋgâlâskielân)
- ↑ 2,0 2,1 2,2 Olthuis, Marja-Liisa: Fyysiik Nobel-palhâšume lii mieđettum Pierre Agostinân, Ferenc Krauszân já Anne L’Huillierân | Anarâš aavis anarasaavis.fi. 16.10.2023. Čujottum 20.10.2023.
- ↑ The Nobel Prize in Physics 2023 NobelPrize.org. Čujottum 20.10.2023. (eŋgâlâskielân)