Arvid Genetz
Arvid Oskar Gustaf Genetz (kirječälleenommâ Arvi Jännes; 1. syeinimáánu 1848 Impilahti – 3. vyesimáánu 1915 Helsig) lâi syemmilâš tivtâsteijee já kielâtotkee sehe senaattor iivij 1901–1905.[1]
Eellim[mute | mute käldee]
Genetz vaanhimeh láin Carl Johan Garbriel Genetz já Laura Charlotta Ferrin. Šuoŋârähtee Emil Genetz (1852–1930) lâi suu viljâ. Genetz naajâi ive 1877 Julia Eva Maria Arppein.[2] Sunnui šoddii kuttâ párnáá: kaandah Juho, Arvi, Niilo já Paavo sehe nieidâkyevtis Laura já Helvi. Arvid Genetz áijuveh lijjii el. tivtâsteijeeh Saima Harmaja já Arvi Emil Jännes, professor Lauri Jännes, arkkiteht Jussi Jännes, máinusstivrejeijee Martti Jännes já taaiđâgrafikkár Lea Ignatius.
Karrieer[mute | mute käldee]
Arvid Genetz tooimâi suomâ-ugrâlâš kielâi professorin, já sun meid tuuđhâi sämikielâ. Ko sun asâttui professor viirgán, sun toolâi luvâldâllâm sämikielâ lovnâsaanijn kielâhistorjá uáinust. Sun almostitij meid Kuollan lapin murteiden sanakirja ynnä kielennäytteitä (1891). Sun tuuđhâi sämikielâi lasseen kärjilkielâ sehe mari-, permjak- já taataarkielâid. Genetz máttááttij sämikielâ ollâopâttuvvâst.[3]
Tyejeh[mute | mute käldee]
Tiivtah[mute | mute käldee]
- Muistoja ja toiveita ystäville jouluksi (Weilin & Göös 1889)
- Muutamia Arvi Jänneksen runoja (Kansanvalistusseura 1892)
- Toukokuun-lauluja (KS 1897)
Tiätukirjálâšvuotâ[mute | mute käldee]
- Ensi tavuun vokaalit suomen, lapin ja mordvan kaksi- ja useampitavuisissa sanoissa (SKS 1896)
- Kertomus Suojärven pitäjäästä ja matkustuksistani siellä v. 1867 (Suomi-kirjassa; SKS 1870)
- Kielellisiä muistoonpanoja Kaakkois-Karjalasta (noomáin Arvi Jännes; SKS 1889)
- Kuollan Lapin murteiden sanakirja ynnä kielennäytteitä (Finska Vetenskaps-Societeten 1891)
- Lyhyt Kasan’in tatarin kielen kielioppi (1884)
- Lärobok i finska språkets grammatik (K. E. Holm 1882)
- Muistutuksia uuden raamatunsuomennoksen kielestä (noomáin Arvi Jännes; WSOY 1887)
- Neuvoja Suomen kielen opettajille (noomáin Arvi Jännes; Werner Söderström 1886)
- Ost-permische Sprachstudien (Finsk-ugriska sällsk. 1897)
- Ost-Tscheremissische Sprachstudien 1 (1889)
- Ruotsalais-suomalainen sanakirja (noomáin Arvi Jännes; WSOY 1887)
- Suomalais-ugrilainen đ ensimmäisen ja toisen tavuun vokaalien välissä (SKS 1896)
- Suomen kieli-oppi (Holm , 1881)
- Suomen kielioppi (noomáin Arvi Jännes; Werner Söderström 1886)
- Suomen partikkelimuodot (náguskirje; Arvid Genetz 1890)
- Suru- ja muistojuhlassa maaliskuun 14 p:nä 1895 (Fr. já P. 1895)
- Tutkimus Aunuksen kielestä (SKS 1884)
- Tutkimus Venäjän Karjalan kielestä (SKS 1881)
- Unkarin ensi tavuun vokaalien suhteet suomalais-lappalais-mordvalaisiin (SKS 1898)
- Versuch einer karelischen Lautlehre (J. C. Frenckell & Sohn , 1877)
Jurgâlusah[mute | mute käldee]
- Auerbach, Berthold: Sysmäläinen (syelinoomáin Kusta Karjalainen; K. E. Holm 1877)
- Runeberg, Johan Ludvig: Hirvenhiihtäjät (Söderström 1884)
- Ruotsin valtakunnan laki (oovtâst Oskar Favénáin já J. G. Sonckáin; SKS 1896)
Käldeeh[mute | mute käldee]
- ↑ Genetz, Arvid (1848 - 1915) kansallisbiografia.fi. Čujottum 8.11.2023. (suomâkielân)
- ↑ ”Arvi Jännes”, Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan, s. 152–157. Porvoo: WSOY, 1954.
- ↑ Olthuis, Marja-Liisa: Sämikielâ oppâaamnâs lii tiävdám 30 ihheed Helsig ollâopâttuvvâst anarasaavis.fi. 6.11.2023. Čujottum 8.11.2023.