Uđđâ-Seeland

Aotearoa Aotearoa (māorikielân) New Zealand (eŋgâlâskielân)
lippu	vaakun
Staatâhäämi	parlamentaarlâš demokratia, vuáđulavâlâš monarkia
Kunâgâs	Charles III
Kenraalkuvernöör Uáiviminister	Cindy Kiro Christopher Luxon
Uáivikaavpug	Wellington
Eres kaavpugeh	Auckland, Christchurch, Dunedin
Vijđodâh	268 838 km²
– sisčääci	1,6 %
Ässeeloho (2020)	5 030 120
– ässeesaahâdvuotâ	18,3 ässed/km²
– aalmugstuárrum	0,83 % (2014)
Virgáliih kielah	māorikielâ, eŋgâlâskielâ, seevvimkielâ
Vaaluut	Uđđâ-Seeland dollar (NZD)
Äigi	UTC+12
– kesiäigi	UTC+13
Uánádâs	NZ
– fiävruin	NZ
– kirdemmašinijn	ZK
Jotolâh	čižetpiälásâš
Sundenummeer	+64
Internet TLD	.nz
Aalmuglâšlaavlâ	"God Defend New Zealand"

Aotearoa teikkâ Uđđâ-Seeland (māorikielân Aotearoa, eŋgâlâskielân New Zealand) lii staatâ Oseaniast. Ton uáivikaavpug lii Wellington.

Ekonomia

Tuuriism

Almugijkoskâsii maađhâšmist lii stuorrâ roolâ Aotearoa ekonomiast. Ive 2023 Aotearoast ellii paijeel 3,2 miljovn turistid, main 1,3 miljovn olmožid lijjii australialiih.

Tuuriistviäru valdui anon enâmist ive 2019. Tuuriistmáávsu ferttejeh mäksiđ stuorrâ uási turistijn sehe motomeh uáppeeh já pargeeh, kiäh puátih Aotearoan. Australialiih já stuorrâ uási Kuálhismeerâ enâmij aalmugjesânijn vuod iä taarbâš mäksiđ tuuriistviäru. Roovvâdmáánu 1. peeivi 2024 tuuriistmáksu pajanij 35 Uđđâ-Seeland dollarist 100 dollarân. Aotearoa esivääldi mield tuuriistviäru aledem suijân lâi tot, ete enâmist eelih jyehi ive ain eenâb turisteh. Tuuriistviäru ruuđah kiävttojeh infrastruktuur paijeentolâmân já huolâtmân sehe luándusuoijâlmân.

Fáádást eres soojijn

• Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Uđđâ-Seeland.