Šoddâmpeivi
Šoddâmpeivi puáhtá merhâšiđ peeivi, kuás olmooš lii šoddâm, teikâ tuon peeivi ihepeeivi. Jyehi olmooš lii ohtâ šoddâmpeivi ivveest tiätu peivimere. Spiekâstâhhân láá ulmuuh, kiäh láá šoddâm kárgámpeeivi 29. kuovâmáánu. Sist lii šoddâmpeivi (masa) jyehi niäljád ive.
Historjá
[mute | mute käldee]Šoddâmpeeivi äärbist láá maaŋgah mainâseh. Motomij mainâsij mield šoddâmpeiviärbi lii álgám Euroopist. Kuhháá tassaaš ulmuuh uskuu, et paas jiegah aldanii ulmuid eidu šoddâmpeeivi ääigi, nuuvt et šoddâmpeivisáŋgár suojâlem tiet peerâ já usteveh pottii kolliistâllâđ já "vahtiđ" juhlekáálvu. Sij uskuu, et positiivliih luhotuáivuttâsah, muusik já juhlelarmâ tiptii paas jiegâid olgoláá. Meiddei jo tovláá Egyptist šoddâmpeeivijn onnui tärhis loho, tastko šoddâmpeivi lâi njuolgist ohtâvuođâst kulttuurân tehelii astrologian. Já ain motomeh skihtejeh tom, kogobeht planeteh láá almeest eidu ulmuu šoddâmääigi já maid taat meerhâš ulmuu luándu já luho já eellim uáinust.[1][2]
Mainâsij mield kákku- já kintâlärbi lii álgám antiik Kreikkaast, kost jurbâ teikâ Mánudáá hámásâš kákku tolvui Artemis, Mánudáá immeel, temppâlân. Kááhu kinttâleh cokkiittuvvojii, vâi kákku-uv čuovviiččij tego Mánudâš, já čuovâ vuolgâttičij rukosijd já signaalijd Artemisân. Kinttâlij posolem lii-uv utken maaŋgâ kulttuur šoddâmpeeivijn. Taat lii finnim aalgâs taggaar oskomušâst, et joskis tuoivâ soodâst aalman časkâdum kinttâlij suovâ fáárust toin naalijn, et imeleh tom kuleh. Šiev luho tiätá tot, jis šoddâmpeivisáŋgár luhostuvá časkâdiđ kinttâlijd kááhu alne ovttáin possoolmáin.[1][2]
Fáádást eres soojijn
[mute | mute käldee]
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Šoddâmpeivi.
Käldeeh
[mute | mute käldee]- ↑ 1,0 1,1 Syntymäpäivien historiaa – taikauskoa ja onnentoivotuksia Syntymäpäivälahja. 17.4.2014. Čujottum 31.8.2023. (suomâkielân)
- ↑ 2,0 2,1 Olthuis, Marja-Liisa: Šoddâmpeivij viettim – vâi liijká šoddâmpeeivij juhlom? | Anarâš aavis anarasaavis.fi. 31.8.2023. Čujottum 31.8.2023.