Vyeimi (fyysiik): Iäruttâs siijđo versioi kooskâst

Njuškii navigistmân Njuškii ucâmân
2 merkkiä lisätty ,  2. syeinimáánu 2021
ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Puoh vyeimih šaddeh káppáluvâi koskâsâš [[vuáruvaikuttâs]]âst. [[Mekaniik vuáđulaavah|Newton III laavâ]] mieldi kyevti káppáluv vuáruvaikuttâsâst kuábáš-uv káppálâh čuácá nuubán siämmáá stuorrâ, mut vyestikevâdis vyeimi. Ovdâmerkkân [[Eennâmpállu]] čuácá tom alda leijee káppáluvváid tiädduvyeimi, mut puoh káppáluvah čyecih eennâmpáálun siámmáá stuorrâ, mut vyestikevâdis vyeimi. Eennâmpáálu massa lii kuittâg-uv nuuvt styeres, ete toos čyecee vyeimih iä vaaigut tom jototilán.
 
Makroskooppisâš káppálâhân vaigutteijee vuoimijd puáhtá jyehiđ kyevti juávkun: kuoskâttâs- já káidusvuoimijd. Kuoskâttâsvyeimih, tego [[kaco]] já tuuvdâvyeimih, tiättojeh talle ko káppáluvah kuoskâtteh nubijdis. Káidusvyeimih, ovdâmerkkân [[gravitaatiotiädduvyeimi]] sehe šleđgâ- já magneetvyeimih, vuod vaigutteh kukken já toi sirden tuáimih jieškote-uvlágán [[kieddi (fyysiik)|kiedih]]. Aatoomfyysiik lii kuittâg-uv čáittám, ete puoh kuoskâttâsvyeimih šaddeh šleđgâmagneetlâš vuáruvaikuttâsâst.
 
Vuoimijd puáhtá jyehiđ konservatiivlâš já láppusâš vuoimijd. Ovdâmerkkân tiädduvyeimi lii konservatiivlâš já [[kaco]] láppusâš vyeimi. Jis puoh systeemist vaigutteijee vyeimih láá konservatiivliih, te systeem [[meekaanlâš energia]] siäilu. Láppusâš vuomij tiet uási tast muttoo liegâsvuottân.
553

muokkausta

Navigistemvaljiittâh