Njuškii siskáldâsân

Sajos

Wikipedia:st
Säämi kulttuurkuávdáš Sajos
Sajos ive 2012
Kähviviäsu Čaiju Sajosist
Sämikirjerááju Sajosist

Säämi kulttuurkuávdáš Sajos lii Anarist. Tot valmâštui kiävtun uđđâivemáánust 2012 já lekkâsij aalmugân vuossaargâ uđđâivemáánu 9. peeivi 2012.[1]

Sajosist tuáimih Sämitigge, Säämi máttááttâskuávdáš, Anarâškielâ servi ry, sämikirjerááju, Sämiarkkâdâh, Sámi Duodji rySámiSoster Rs. Sajosist lii meid kähviviäsu Čaiju.

Nommâ

[mute | mute käldee]

Nommâ Sajos väljejui kišto peht já tom lii keksim Matti Morottaja. Tot lii anarâškielâ já uáivild orottuv tâi toorjâsaje.[1]

Arkkitehtuur

[mute | mute käldee]

Saijoos arkkitehtuurkišto vuoitij Oululâš HALO-arkkitehdit Oy, mii västidij meid táálu vistekáálvuin. Válduvuávájeijen tooimâi arkkiteht Janne Pihlajaniemi Oululii Arkkithdit m3:st. Eres vuávájeijeeh lijjii arkkitehtuáppeeh Tuomas Niemielä, Milla Parkkali já arkkiteht Janne Laukka.[1]

Ráhtusvuávám rahtii Ramboll Finland Oy Jyväskylä já Oulu toimâttuvah.[1]

Rakânâs eromâš häämi lii finnim inspiraatio sämmilij anotiiŋgâin. Vuáđuhäämist puáhtá uáiniđ sämikappeer tâi veikkâba poccuu tyelji. Muorâ kevttim spejâlist sämikulttuur. Puoh kevttum muorâšlaajah kávnojeh aldakuávlust. Lättee lii beetoon já rakânâs ruŋgo lii meid beetoon.[1]

Pirâsustevlâšvuotâ

[mute | mute käldee]

Sajos lieggân uđâsmuvvee energiain. Káidusliegâsvuotâ puátá lájádâsâst, mii kiävttá päikkieennâmlii puáldimamnâs, smááhuid.[1]

Fáádást eres soojijn

[mute | mute käldee]

Käldeeh

[mute | mute käldee]
  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 Arkkitehtuur » www.sajos.fi. Čujottum 23.1.2023.