Raija Bartens

Raija Raakel Bartens
Šoddâm	roovvâdmáánu 25. peeivi 1933 Vaasa, Suomâ
Jáámmám	njuhčâmáánu 5. peeivi 2025 (91-ihásâžžân) Göttingen, Saksa
Pargo
Instituut	Helsig ollâopâttâh
Tutkâmfáddá	sämikielah, mordvaliih kielah, permiliih kielah
Peerâ
Pelikyeimi	Hans-Hermann Bartens
Párnááh	Angela Bartens

Raija Bartens, j.s. Jokinen, šoodâi Vaasast roovvâdmáánu 25. peeivi 1933 já jaamij njuhčâmáánu 5. peeivi 2025 Göttingenist Saksaast. Raija valmâštui Helsig ollâopâttuvvâst ive 1958. Ton maŋa sun poorgâi maŋgâ ive akateemikkár, professor Paavo Ravila assistentin. Ravila lâi suomâ-ugrâlij kielâi, ovdâmerkkân pajekielâ já mordvaliih kielah, sehe kielâhistorjá totkee.

Karrieer

Ive 1964 Raija Bartens tooimâtškuođij anarâškielâ sänikirje Inarilappisches Wörterbuch Erkki-čeesi ađai akateemikkár, professor Erkki Itkosii išepargen. Ton pargoost sun lâi ive 1979 räi. Sänikirjeh almostuvvii kuittâg eskin iivij 1987–1991 kooskâst, já toi toimâttempargoin lâi fáárust vala Lea Laitinen. Sänikirje tehelumos materiaalin lijjii säneh já ettâmvyevih, maid Erkki-čeeci lâi nuurrâm Anarist iivij 1950‒1955. Ton lasseen lijjii ovdâmerkkân Frans Äimä já A. V. Koskimies puárásuboh nurâlduvah.

Sänikirjepargo paaldâst Raija Bartens joođhij tutkâmpargoidis. Toi čuosâttâhhân šoddii uáli jo vissásávt Erkki-čeesi avžuuttâsâi tet sämikielah. Suu lisensiaatpargo Synteettiset ja analyyttiset rakenteet lapin paikanilmauksissa kuorâttâl sämikielâi postpositioráhtusij já sajehaamij kevttim. Eromâšávt sun tuuđhâi tom, et kuás kielâsárnooh kevttih sajehäämi já kuás postpositioráhtus já lii-uvks toi merhâšuumeest iäru. Lisensiaatpargo valmâštui jo ive 1964, mut tot almostui kirjen eskin ive 1978.

Raija Bartens náguskirje Inarinlapin, merilapin ja luulajanlapin kaasussyntaksi valmâštui 1972. Tast sun kovvee kuulmâ sämikielâ iššijn sämikielâi sajevuáháduv: sajehaamij kevttim, toi saje celkkuin, ohtâvuođâ verbâigijn já ubâ vuáháduv systeemin. Veik suu uáppučájánâsah lijjii-uv sämikielâin, te sun tuuđhâi siämmáá ääigi meiddei eres suomâ-ugrâlijd kielâid. Suu kiäsuttij eromâšávt mordvalij kielâi ađai ersä- já mokšakielâ, sehe permilij kielâi ađai komi-, komipermjak- já udmurtkielâ tutkâm. Taah kielah sárnojeh Euroop pele Ruošâ koskâ- já taveoosijn. Sun lijkkui meid kielâhistorjá tutkâmân.

Raija poorgâi ollâopâttuv pargoi maŋa ive 1979 uánihis ääigi Päikkieennâmkielâi tutkâmkuávdáást ađai Kotusist toimâttâhhovdân. Kuittâg jo ive 1980 kesimáánust sun maacâi Helsig ollâopâttâhân ko sun nomâttui pisováá viirgán suomâ-ugrâlii kielâtutkâm professorin. Ton virgeest sun poorgâi ive 1997 já iäláttâhiivij räi.

Professorin Raija Bartens tuuđhâi ain kielâaašijd, mut toi paaldân iiđij meid uđđâ perustume: suomâ-ugrâlij aalmugij folklore ađai aalmugtiivtah já -lavluuh já toi kielâ. Vala 1980- já 1990-lovoin suomâ-ugrâlii kielâtutkâmân kuulâi luándulâžžân uássin kirjálâšvuođâ já folklore tutkâm. Tutkâmušâi lasseen Raija Bartens jurgâlij ovdâmerkkân mordvai, udmurtij, komij, marij, hantij já mansij ärbivuáválijd, mut meiddei modernlijd tiivtâid suomâkielân. Suu jurgâlem kiirjijn lâi ain meid laiđiittâs, mii muštâlij ain-uv tehelumosijd vuáđutiäđuid ton aalmug kirjálâšvuođâst já kulttuurist. Sun joođhij jurgâlempargoid já tutkâm viššâlávt vala iäláttuvvâst-uv.

Raija Bartens lâi mield pajeuáppeeiskoslävdikode äššitobden, ko anarâškielâ pajeuáppeeiskos uárnejui vuosmuu tove kiđđuv 1997.

Jäämmim já hävdi

Raija Bartens viesâi 91-ahasažžân njuhčâmáánu 5. peeivi 2025 Saksaast, nube kuátueennâmstis. Sun hävdidui njuhčâmáánu 11. peeivi Saksaast Göttingenist.

Almostitmeh

• Inarinlapin, merilapin ja luulajanlapin kaasussyntaksi. 1972. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 148. 180 s.
• Synteettiset ja analyyttiset rakenteet lapin paikanilmauksissa. 1978. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 166. 227 s.
• Mordvan, tšeremissin ja votjakin konjugaation infiniittisten muotojen syntaksi. 1979. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 170. 251 s.
• Käenkukuntayöt. Komien lyriikkaa. Toimittanut ja suomentanut R. Bartens. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 435. Helsinki. 261 s.
• Siivekkäille jumalille, jalallisille jumalille. Mansien ja hantien runoutta. Toimittanut ja suomentanut R. Bartens. 1986. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 435. Helsinki. 261 s.
• Inarilappisches Wörterbuch 1–2. Herausgegeben von Erkki Itkonen unter Mitarbeit von Raija Bartens und Lea Laitinen. 1987. Lexica Societatis Fenno-ugricae 20:1–2. 441 + 430 s.
• Inarilappisches Wörterbuch 3. Herausgegeben von Erkki Itkonen unter Mitarbeit von Raija Bartens und Lea Laitinen. 1989. Lexica Societatis Fenno-ugricae 20:3. 462 s.
• Inarilappisches Wörterbuch 4. Beispiele zur Flexionslehre, Norwegischlappisches Wortregister und deutsches Wortregister. Herausgegeben von Erkki Itkonen unter Mitarbeit von Raija Bartens und Lea Laitinen. 1991.
• Omenakasvoinen morsian. Mordvalaista kansanrunoutta. Valikoinut ja suomentanut R. Bartens. 1993. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 592. Helsinki.
• Joutsenet jumalan kasvoilla. Udmurttilaista kansanrunoutta. 1994. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 614. Helsinki.
• Suuren Guslin kaiku. Udmurttilaista taidelyriikkaa. Valikoinut ja suomentanut Raija Bartens. 1995. Castrenianumin toimitteita 48. Helsinki. 150 s.
• Sinussa minun ikävä. Marilaisen kansanrunouden antologia. 1997. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 683. Helsinki.
• Mordvalaiskielten rakenne ja kehitys. 1999. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 232. Helsinki. 183 s.
• Permiläisten kielten rakenne ja kehitys. 2000. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 238. Helsinki. 372 s.
• Tähtiä lumessa. Mordvalaista lyriikkaa. 2004. Castrenianumin toimitteita 63. 269 s.