Rähteevuoigâdvuotâ

Wikipedia:st
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Rähteevuoigâdvuotâ táárgut rähtee vuoigâdvuođâ jieijâs kirjálâš teikkâ taiđâlâš tuojijd. Rähteevuoigâdvuođah láá miäruštâllum aalmuglâš lahâaasâtmijn Maailm jiegâlâš omâduv seervi (WIPO) sopâmušâi vuáđuld. Suomâ lii ratifisistám maŋgâ WIPO sopâmuš rähteevuoigâdvuođâi sierânâs oosijn.

Rähteevuoigâdvuođáid kuleh maaŋgâlágáneh tyejeh, ovdâmerkkân čalluuh, elleekoveh, jienâvuárháh, máállámeh, nuotâstâsah, Tiätumaašinohjelmeh, kártáh sehe graafâlávt hammim tyejeh. Rähteevuoigâdvuođah iä suojâl jurduid teikkâ ideaid, tuše tyeje olášuttemvyevi.

Rähteevuoigâdvuotâ vuoigâdvuottân[Mute | Mute käldee]

Rähteevuoigâdvuođâi keežild rähtest lii tiätu raijiittâsâigijn ohtuuvuoigâdvuotâ meridiđ tyejestis. Rähtee puáhtá valmâštiđ já levâttiđ tyeje siämmáálágánin teikkâ ereslágánin ko algâalgâlâš tyeji. Sun puáhtá meid pyevtittiđ já levâttiđ nube kielân jurgâlum já nube kirjálâšvuođâ teikkâ taiđâlâšvuođâ šlaajân nubásmittum tyeje. Tast, kote lii jurgâlâm tyeje teikkâ muttám tom eres háámán, lii rähteevuoigâdvuotâ ton háámán tyejeest. Rähtee ij kuittâggin uážu meridiđ tyejeest nuuvt, ete tot luávkkáá rähteevuoigâdvuođâ algâalgâlâš tyejeest.[1] Stuárráámuu uásist enâmijn rähteevuoigâdvuođâi haldâšeijee puáhtá váldásmittiđ eres persovn kevttiđ taid vuoigâdvuođâid ovdâmerkkân monnjâpuovtâdâs, levâttem teikkâ vuolgâttem tááhust.

Rähteevuoigâdvuođâ pištem[Mute | Mute käldee]

Ääigi, kuás rähteevuoigâdvuotâ pištá, kočoduvvoo ‘’syejiäigin’’. Syejiäigi pištá Euroop ruttâtuálukuávlust ubâ rähtee eellim sehe 70 ihheed rähtee jäämmimivveest ovdâskulij. Jis tyeji lii puáttám eres kuávlust, te tot pištá aainâs-uv 50 ihheed. Jis tyeje algâalgâlâš enâmist rähteevuoigâdvuođâi pištem lii kuhheeb, te pištem lii 70 ive rááján siämmáš meid Suomâst. Juávhust rahtum tuojij syejiäigi pištá 70 ihheed majemuu rähtee jämimist ovdâskulij. Elleekuuvijn syejiääigi pištem rekinistuvvoo majemužžân jáámmám stivrejeijee, kietâčällee teikkâ elleekove muusik nuotâsteijee jämimist. Oovdânpyehtee taaidâr sehe pyevtitteijei vuoigâdvuođah pišteh 70 ihheed vuárhá (om. album) almostittemivveest. Ko rähtee jáámá, te rähteevuoigâdvuođah sirdâšuveh rähtee ärbejeijeid já pisoh sii oomâstmist ton räi, ko rähtee jämimist láá kuullâm 70 ihheed. [2]

Rähteevuoigâdvuođâ raijiittâsah[Mute | Mute käldee]

Rähteevuoigâdvuođâi vuosmuš raijiittâs lii tyeji valmâštem ovtâskâs kiävtun. Kii peri puáhtá valmâštiđ rähteevuoigâdvuođâ vuálásijn tuojijn muáddi kopio. Ton lasseen tutkâmuš- já máttááttemkiävtun lii rähteevuoigâdvuođâ raijiittâsâi mield riehti valmâštiđ oosijd tyejeest. Pittáid tyejeest uážžu valmâštiđ meid kirjeráájuin nuuvt, ete tyeji vissásávt siäiluččij tobbeen. Tyejeest lii meid vuoigâdvuotâ valmâštiđ pittáid, jis tárguttâsân lii finniđ tom mahtnii toimâiästulâš ulmuu kiävtun teikkâ ovdâmerkkân čalmettum ulmui sopâvâš háámán.[3]

Rähteevuoigâdvuođâst láá meid eres raijiittâsah valmâštem lasseen. Tyejeest uážžu väldiđ kuuvijd ereslágán oovdânpyehtimáid. Tággáár oovdânpyehtim puáhtá leđe ovdâmerkkân árvustâllâm teikkâ tieđâlâš tábáhtus. Almostittum tuojijd uážžu čäittiđ máttááttemkiävtust teikkâ oskoldâhlâš tilálâšvuođâst. Ton ooleest sáttá leđe kiävtust nuuvt kočodum págguliiseens. Págguliiseens vuáđuld puáhtá kevttiđ rähteevuoigâdvuođâ vuálásâš materiaal, mut rähtest lii vuoigâdvuotâ vaattâđ sajanmáávsu tággáár kiävtust.[3]

Tyejeh main iä lah rähteevuoigâdvuođah[Mute | Mute käldee]

Láá meid motomeh tyejeh, main iä lah rähteevuoigâdvuođah. Ovdâmerkkân laavah já asâttâsah iä kuulâ rähteevuoigâdvuođâi pirrâdâhân. Meid esivääldi almostittem miärádâsah sehe äššikirjeh, staatâsopâmušah já toi jurgâlusah láá rähteevuoigâdvuođâ ulguubeln. Luándulávt rähteevuoigâdvuođah iä lah tuojijn, moi syejiäigi lii nuuhâm.[1]

Käldeeh[Mute | Mute käldee]

  1. 1,0 1,1 [1] finlex.fi. Čujottum 12.1.2021 (suomâkielân)
  2. [2] tekijanoikeus.fi. Čujottum 12.1.2021 (suomâkielân)
  3. 3,0 3,1 [3] minilex.fi. Čujottum 12.1.2021 (suomâkielân)

Uási taan siijđost lii jurgâlum suomâkielâlâš Wikipediast.