Nuorttâmeerâsyemmiliih kielah
Nuorttâmeerâsyemmiliih kielah kuleh uuraallii kielâkode suomâ-ugrâlij kielâi suárgán. Kielâi ärbivuáváliih sárnumkuávluh láá Nuorttâmeerâ tave- já nuorttiibeln Suomâ já Tave-Skandinavia sehe Ruošâ taveviestârkuávluin, Eestienâmist já Latviast. Nuorttâmeerâsyemmiliih kielah láá nuuvt alda nubijdis, ete motomeh kielâsárnooh pyehtih iberdiđ nubijdis njyebžilávt.
Nuorttâmeerâsyemmiliih kielah láá:
Historjá
[mute | mute käldee]Nuorttâmeerâsyemmiliih kielah lijjii aalgâalgâlávt kuávlukielâi juávkku, mii lii pieđgânâm pooliitlij raajij já varrim tiet eskin koskâääigi. Ruotâ kunâgâskode vijđánem Suomâluovtâ taavaabeln já Saksa kolonistem Baltia kuávlust 1400-lovvoost miäruštâlâi nuorttâraajijd enâmáid, main maŋeláá láá šoddâm Suomâ já Eestieennâm.[1]
Nuorttâmeerâsyemmilij kielâi almolii vuáđuhäämi puáhtá rekonstruistiđ tárkká. Vuáđunuorttâmeerâsuomâ lâi aldahyelkkikielâ vuáđusämikielân, já lii máhđulâš, ete taah kielah láá ovdánâm ohtâsii sämi-nuorttâmeerâsuomâ vuáđukielâst, mii ärbivuáválávt kočoduvvoo arâvuáđunuorttâmeerâsuomâkiellân. Totkeeh iä lah siämmáá uáivilist tast, et vuáđusämikielâst já vuáđunuorttâmeerâsuomâkielâst ličij lamaš ohtsâš vuáđukielâ. Ohtân suijân toos lii tot, et táváliih, ohtâsiih innovaatioh váiluh.[1]
Käldeeh
[mute | mute käldee]- ↑ a â Bakró-Nagy, Marianne; Laakso, Johanna & Skribnik, Elena (toim.): The Oxford Guide to the Uralic Languages. Oxford University Press, 2022. ISBN 978-0-19-876766-4. Tyeje nettiversio.