Käskee
| Käskee Urtica dioica |
|
|---|---|
 |
|
| Tile Suomâst | LC (eellimvuáimálâš) |
 |
|
Tieđâlâš luokittâllâm |
|
| Doomeen | Sellâvááimusliih Eucarya |
| Kodde | Šadoh Plantae |
| Vyelikodde | Pocceešadoh Tracheobionta |
| Tävgi | Siemâšadoh Spermatophyta |
| Vyelitävgi | Čiähásiemmânsiih Magnoliophytina |
| Lahko | Rosales |
| Hiäimu | Urticaceae |
| Suuhâ | Urtica |
| Šlaajâ | dioica |
Käskee (Urtica dioica) lii táválâš šaddo pirrâ Suomâ, eereeb tavemuu Laapist.[1] Tondiet ko käskei čoggâšuvá älkkeht nitraat, šado ij kolgâččii nuurrâđ tagarijn soojijn, mast lii ennuv typpi.[2] Tágáreh sajeh láá ovdâmerkkân kompostij já navittij aldasijn.[2]
Kiävttu
[mute | mute käldee]Käskee loostâid já nuorâ versoid puáhtá kevttiđ vorâsin, kalmaattiđ já kuškâdiđ. Taid puáhtá kevttiđ uáli maaŋgâpiälálávt purrâmušâin, liäibumist, orttâjuhâmušâin já pulverin. Käskee siemânijd puáhtá kevttiđ njaddon purrâmušâin já liäibumist. Ton lasseen käskee kiävttoo kosmetiikist. Käskeečääci lii meid pyeri luándumiäldálâs šaddosuojâlemamnâs já suvle. Käskeesááiguin valmâštuvvojeh tekstiileh.[3]
Käskest láá eromâš pyereh raavvâdáárvuh. Tot siskeeld ennuv protein já raavvâdsááigu. Käskest láá meid stuorrâ mereh magnesium, kalium, fosfor já ryevdi sehe eromâšávt ennuv kalsium. Tast lii meid ennuv C- já B-vitamiin. Käskee siemânijn lii eereeb iärrás E-vitamiin sehe linolsuvrâ.[3]
Fáádást eres soojijn
[mute | mute käldee]
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Käskee.
Käldeeh
[mute | mute käldee]- ↑ Vuoden 2025 luonnontuotteet ovat pihlaja, lampaankääpä ja nokkonen arktisetaromit.fi. Čujottum 17.2.2025. (suomâkielân)
- ↑ a â Nokkonen martat.fi. Čujottum 16.2.2025. (suomâkielân)
- ↑ a â Vuoden 2025 luonnontuotteet ovat pihlaja, lampaankääpä ja nokkonen martat.fi. 14.1.2025. Čujottum 16.2.2025. (suomâkielân)