Hagia Sofia
| Hagia Sofia | |
|---|---|
| Ayasofya (tuurkikielân) Ἁγία Σοφία (kreikakielân) Sancta Sophia (läättinkielân) |
|
 Hagia Sofia ive 2013 |
|
| Sajadâh | Fatih, Istanbul, Turkki |
| Rakânâstijppâ | moskeija |
| Huksimpargo vaalmâš | 537 |
| Vuávájeijee |
Isidoros Miletoslâš Anthemios Tralleislâš |
| Kukkodâh | 82 m |
| Kobdodâh | 73 m |
| Alodâh | 55 m |
 |
|
Hagia Sofia (kreikakielân Ἁγία Σοφία, 'Immeellâš vijsesvuotâ') lii historjálâš kirkko, museo já moskeija Istanbulist Tuurkist.
Historjá
[mute | mute käldee]
Hagia Sofiast lii kuhes historjá. Algâaalgâst tot valmâštui kirkkon ive 537, mut tot lii lamaš maaŋgânáál aanoost historjás ääigi. Ive 1204 ruossâmáđháliih väldidii Konstantinopol[1] já vuáđudii Läättinlii kiäisárkode, mon ääigi tot nubástittui katolilâžžân kirkkon. Ive 1261 bysantliih väldidii Konstantinopol maassâd,[2] já nuuvt Hagia Sofia macâttui ortodoksisâžžân kirkkon. Tast šoodâi moskeija talle ko turkkiliih väldidii Konstantinopol ive 1453. Talle Hagia Sofia lâi hyenes oornigist, já tot renovistui. Siämmást kirho maaŋgah mosaikeh luávdojii. Moskeijan huksejuvvojii meid kyehti minaret sulttaan Bayezid II miärádâsâst. Maŋeláá sulttaan Selim II huksiittij moskeija uárjáákiäčán vala kyehti minaret lase. Ive 1934 Tuurki täsivääldi jiešváldálâš president Atatürk meridij, et moskeijast šadda museo. Museon tot tooimâi ive 2020 räi, kuás president Erdoğan nubástitij tom vuod moskeijan ton maŋa ko Tuurki alemus haldâttâhriehti lâi nonnim, et nubástitmân iä lah magarehkin estuuh.[3]
Hagia Sofia vihkui anon juovlâmáánu 27. peeivi 537.[4] Kirho stuorrâ kuubool koočâi eennâmtuárgástus ohtâvuođâst ive 557, mut tot huksejui uđđâsist, já kirkko vihkui vuod anon ive 563. Hagia Sofiast šoodâi Konstantinopol já ubâ Bysant väldikode merhâšitteemus kirkko já meid tehelumos bysantlii arkkitehtuurlii stiijlâ ovdâsteijee rakânâs.[3]
Algâaalgâst Hagia Sofia saajeest lâi Constantius II huksiittem kirkko, mii lâi huksejum puáris Apollo temppâl pasâttâsâi sajan. Taat kirkko tuušâi uđđivemáánu 15. peeivi 532 stuime ohtâvuođâst. Kiäisár Justinianus I meridij huksiittiđ puáris sajan uđđâ kirho. Justinianus ulmen lâi huksiittiđ puoh aigij korâdumos kirho, já taat kirkko lâi Hagia Sofia, mii huksejui jotelávt, tuše kuuđâ ivveest ivij 532–537.[3]
Fáádást eres soojijn
[mute | mute käldee]
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Hagia Sofia.
Käldeeh
[mute | mute käldee]- ↑ Choniates, Nicetas: O City of Byzantium, Annals of Niketas Choniatēs, s. 307–338. Jurgâlâm Harry J. Magoulias. Detroit: Wayne State University Press, 1984. ISBN 0-8143-1764-2.
- ↑ Nicol, Donald M.: The Last Centuries of Byzantium, 1261–1453, s. 35. 2. riäntu. Cambridge: Cambridge University Press, 1993. ISBN 978-0-521-43991-6.
- ↑ a â b Olthuis, Marja-Liisa: Hagia Sofia renovistoo Istanbulist anarasaavis.fi. 15.4.2025. Čujottum 15.4.2025.
- ↑ Müller-Wiener, Wolfgang: Bildlexikon zur Topographie Istanbuls: Byzantion, Konstantinupolis, Istanbul bis zum Beginn d. 17 Jh, s. 86. Tübingen: Wasmuth, 1977. ISBN 978-3-8030-1022-3.