Etimâs
Njuškii navigistmân
Njuškii ucâmân
| Etimâs Vaccinium uliginosum |
|
|---|---|
 |
|
| Tile Suomâst | LC (eellimvuáimálâš)[1] |
 |
|
Tieđâlâš luokittâllâm |
|
| Doomeen | Sellâvááimusliih Eucarya |
| Kodde | Šadoh Plantae |
| Tävgi | Pocceešadoh Tracheophyta |
| Vyelitävgi | Kukkee šadoh Angiospermae |
| Luokka | Kyevtalgâlostâsiih Magnoliopsida |
| Lahko | Ericales |
| Hiäimu | Toŋâsšadoh Ericaceae |
| Vyelihiäimu | Vaccinioideae |
| Suuhâ | Juuŋah Vaccinium |
| Šlaajâ | uliginosum |
Etimâs teikâ etimus (Vaccinium uliginosum) lii myerji, mon ivne lii tevkisčuovjâd. Tot siskeeld ennuv C-vitamiin.[2] Etimâs myerji lii kuovgâdub já ucánjáhháá stuárráb ko sare.
Etimâs suomâkielân já eres sämikieláid[mute | mute käldee]
- suomâkielân: juolukka[2]
- juulevsämikielân: benasarre[3]
- orjâlâškielân: ehtemas[2]
- nuorttâlâškielân: jeättmõš[2]
Levânem Suomâst[mute | mute käldee]
Etimâs lii lahtâ soojij šaddo já tot kávnoo-uv jeegijn, mutâ Tave-Suomâst tot šadda koškásub soojijn, tego tuoddârijn já kuolbâmeecijn.[2] Etimâs lii Säämist já ubâ tavemaailmist viehâ táválâš myerji.
Etimâs hervee čohčuv luándu mučis ruške ivnijgijn.
Kiävttu sämmilij kulttuurist[mute | mute käldee]
Tovle ulmuuh iä adelâm ennuv áárvu etimâsân, já tot čoggii talle ko sareh iä lamaš nuuvt ennuv. Motomin ulmuuh tollii etimâs mirhâlâžžân.[2]
Sämmiliih láá puurrâm etimâsâid nuhtán teikkâ piärguliemâst. Etimâs puáhtá kevttiđ maaŋgânáál aaibâs nuuvt ko eres-uv muorjijd. Tot lii pyeri meiddei oovtâst eres muorjijguin.[2]
Kovegalleria[mute | mute käldee]
-
kukká -
myerji
Käldeeh[mute | mute käldee]
- ↑ Mikko Piirainen: Etimâs – Vaccinium uliginosum Suomen Lajitietokeskus. 2019. Čujottum 22.11.2022. (suomâkielân)
- ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 2,5 2,6 Ukkonen, Kirsi: ANARŠKIEL ŠADDONOOMAH - Noomâi etymologia já šadoi kiävttu purrâmâššân já tiervâsvuođâ naanoodmist (PDF) (Pro gradu -tuuđhâlm) 2017. Oulu ollâopâttâh. Čujottum 19.5.2021.
- ↑ Norsk-lulesamisk Ordbok Čujottum 19.5.2021 (tárukielân)